Tämänkertaisessa vieraskynässään Vastaan Sanomien lukijoille jo tutuksi tullut POV pohdiskelee vuonna 2017 voimaan tullutta haja-asutusalueiden jätevesisäätelyä, eli tuttavallisemmin “paskalakia”.
Kommentissa on mahdotonta ratkaista vastaus otsikon kysymykseen, olisi monia asioita tutkittava. Voi kuitenkin tuoda esille yhden tapauksen, joka viittaa kysymyksen ainakin olevan aiheellinen. Jo vuosia sitten tapahtui päätös, josta puuttuu hallinnon kyky harkita asioita realistisesti, suunniteltiin “paskalaki”.
Laki määrittelee, että kansalaisten on huolehdittava päästöistään, ne eivät saa pilata lähialueitten vesistöjä. Tähän on tietty lähdekin olemassa. Yle haastatteli asiantuntijaa ja kysyi, mikä on syynä Itämeren rehevöitymiseen, asiantuntija vitsaili vesiklosetti. Siinähän on vihjettä yllin kyllin kansalaisille kalliiksi tulevan lain laatimiseen Suomen eduskunnassa.
On tietysti muitakin syitä. Nykyajan vihreä idiotismi, joka tähtää vallanhimon tyydyttämiseen kansalaisia kohtaan, vaikka liikkeen nimi viitaa luonnonsuojeluun. Paskalaki päästöjen käsittelemisestä tulee maaseudun kansalaisille maksamaan ehkä 20 000 euroa asuntoa kohti ja koko maalle miljardeja karkeasti arvioiden. Kaikki tämä kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa turhaa työntekoa ja rajoittaa kansalaisten elämistapaa.
Onko tähän suurikin tarve nykyisessä Suomessa, jossa vesistöt ovat jo suureksi osaksi pilattu soita kaivelemalla, metsätöillä ja turvetuotannolla. Tämän seurauksena hyviä talousvesiä ja kaloja tuottaneet järvet ovat muuttuneet ruskeavetisiksi jopa virkistyskäyttöön kelvottomiksi hajulammikoiksi.
No, tästä ympäristön muutoksesta keski-ikäinen tai tuore suomalainen ei voi olla tietoinen, koska ei ole koskaan nähnyt huipputerveitä vesistöjä. Eikä siihen enää nykyvihreät halua kiinnittää kansalaisten huomiota, jos edes ovat viitsineet etsiä tietoja Suomen entisistä kirkkaista vesistöistä. Tuskin kukaan on kouluaikoinaan saanut kuulla kansallislaulua ”Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen….”
Mainos.
Satu jätevesilaista
Olipa kerran suomalaisten vesien äärellä elävä vesiapinalaji, joka teki tarpeensa järviin ja jokiin kuten kalat, mutta keräsi ruokansa maan puolelta kuin muut ihmisapinat. Muutama harva apina ihmetteli voiko tämä jatkua ja voimme elää näin useiden sukupolvien ajan puhtaissa vesissä, vaikka elämää oli jatkunut jo satoja vuosia. Vesiapinoiden johto tietenkin keräsi asiantuntijoita, jotka ajattelunsa tuloksena tekivät johtajien haluaman päätöksen. Paskoja ja kusia ei enää saa päästää vesiin, siitä on tehtävä tiukka laki. Nyt täytyy saada päästöt kuntoon. Näihin täytyy puuttua kovalla kädellä, sanoi eräs paljon oppinut. Ja näin tapahtui, sen pituinen se.
Looginen päätelmä sadusta
Sadussa esiin tulleen päästöongelman ratkaisu ei selviä olettamalla ja uutisiin uskomalla, vaan ongelman ratkaisuun tarvitaan tietoja ja pirun suurten ja hiton pienten lukujen laskutaitoa. Tämän kaltaista matematiikkaa ei demokratian keräämä ympäristöasiantuntijajoukko näytä tuntevan eikä hallitsevan.
Elävien olioiden päästöthän eivät ole yleensä haitallisia tai myrkyllisiä luonnolle, joten siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Luonnossa tapahtuvan rehevöitymisen määrää vain päästöistä syntyvä fosforipitoisuuden suhteellinen määrä. Fosfori on välttämätön kaikille elämänmuodoille. Tämä on julkista tietoa tai oli ainakin joskus.
Vedessä ylirehevöitymisen aiheuttaa fosforipitoisuus, kun se ylittää arvon 0,1 miljoonasosaa, 0,1 ppm = 0,1/M, jossa M on mega eli miljoona. Hiilidioksidia on ilmakehässä 4000-kertainen pitoisuus eli 400 ppm, jonka väitetään aiheuttavan ilmaston lämpenemistä. Rehevöityminen on siis erityisen herkkää fosforipitoisuudelle. Puhtaissa elinkelpoisissa luonnonvesissä fosforia on vain 0,01-0,03 ppm ja valtamerissä 0,088 ppm eli 0,088 g vesitonnissa. Siinä niitä on hiton pieniä lukuja.
Vuoden 2007 arvion mukaan suomalaiset saavat ja sadun vesiapinat saivat ravinnossa fosforia 1,5 g päivässä ja luonnollisesti päästöissä fosforia on sama määrä. Vähäinen määrä 700 g kertyy elinaikana pääasiassa luustoon). 5 miljoonaa (5M) suomalaista aiheuttaa vuodessa silloin 5M · 365 · 1,5g = 2740 tonnin fosforipäästöt (Mg=tonni). No tämä pirun suuren ja hiton pienen luvun tulo alkaa olla jo tajuttavan suuri, 100 rekka-auton lasti. Hyvin koulutetun biologin mieleen pälkähtää heti, siinähän on vesistöjen rehevöitymisen aiheuttaja, koska rehevöityminen on hyvin herkkä fosforipitoisuudelle.
Suomen vesistöissä arvellaan olevan vettä 235 km³ = 235 000 Mton, kaipa tässä kommentissa voinee luottaa tähänkin tietoon. No nyt tuli esille jo pirun suuri luku, jota ei osaa mielessään kuvitella. Megatonni vastaa jo 20 000 raskaasti lastatun rekan massaa ja näitä satojen kilometrien autojonoja olisi 235 000. Ylittää selvästi kyvyn ymmärtää.
Nyt on osattava laskea, minkä pitoisuuden 2740 tonnin fosforipäästö järvien vesimäärässä aiheuttaa. Se on helppo jakolasku, jos osaa supistaa ja tuntee vähän fysiikkaa. 2740 ton/235 000 Mton = 0.012/M = 0,012 ppm. Elleivät vedet koskaan vaihtuisi, kestäisi 8 vuotta, jonka jälkeen Suomen vesistöt olisivat ylirehevöitymisen rajalla. Huomaapa, Päijänteen tilavuus on 15,4 km³, joten päästöt Päijänteeseen aiheuttaisivat ylirehevöitymisen jo puolessa vuodessa.
Järvien vedet vaihtuvat
Suomessa vettä sataa vuodessa 600 litraa neliömetrille (0.6 m) ja pinta-ala on 330 000 km² = 330 000 M m². Vettä sataa kaikkiaan noin 200 000 M m³, josta kasvillisuus ja tuuli haihduttaa noin puolet, toinen puolisko ei katoa minnekään. Puroja pitkin meriin poistuva vesimassa lienee noin 100 000 Mton.
Mainoksia.
Ensimmäisen vuoden jälkeen sadun apinoiden elämä olisi aiheuttanut 2740 tonnin fosforipäästöt vesistöihin. Vuodesta toiseen pitoisuuteen tulisi lisää fosforia 2740 tonnia fosforia. Muutamien vuosien kuluttua vesien fosforimäärä olisi kasvanut 5480 tonniin. Se olisikin merkittävä vuosi. Noin puolet vedestä vaihtuisi joka vuosi ja veden mukana poistuva määrä olisi nyt puolet tästä eli sama kuin tuleva määrä.
Siihen pitoisuuden kasvu loppuisi edellyttäen, että vesiapinoiden päästöjen määrä pysyy entisenä. Sademäärien vaihdellessa fosforipitoisuus vähän vaihtelisi, mutta olisi keskimäärin 5480 ton/235 000 Mton = 0,023 ppm. Vedet olisivat edelleen saastumattomia puhtaita luonnon vesiä. Sadun apinoiden oleskelu olisi jopa parantunut, kun vedet olisivat puhtaita, sopivan rehevöityneitä luonnon vesiä.
Loppupäätelmä on looginen. Kansalaisten kaikki fosforipäästöt suoraa Suomen vesistöihin heitettyinä eivät pilaisi vesistöjä. Kaloja tulisi vähän runsaammin ja muukin elämä vesistöissä toimisi hyvin ja luonnollisella tavalla. Fosforipitoisuus olisi sopiva rehevälle mutta ei ylirehevälle vesistölle.
Koska joku on jo voinut keksiä totuuden etteivät fosforipäästöt ole lähelläkään rehevöitymisen aiheuttajaa, tueksi on keksitty typpipitoisuuden myös lisäävän rehevöitymistä. Se on täysin merkityksetöntä, koska ilmakehässä on typpeä 8 tonnia neliömetrillä. Sitä ei tule koskaan puutetta. Jos fosforia on, luonnossa kasvit ja mikrobit keksivät keinot tuottaa typpiravinteita ilmakehästä, jos vain fosforipitoisuus on niille riittävä panemaan rehevöitymisen alkuun. Tätä ei kerrota, joten kansalaisiin kohdistuvaa määräysvaltaa voidaan tyydyttää tälläkin väitteellä ja kiusata maanviljelijöitä pelloilla tarvittavista typpilannoitteiden käytöstä.
Todellisuudessa osa fosforia muuttuu kiinteäksi vesistöjen pohjalle aiheuttamatta fosforipitoisuuden kasvua, jos vain veden happipitoisuus olisi kunnossa. Sehän ei ole kunnossa, johtuen koneiden käytöstä johtuvista valtavista orgaanisista päästöistä, joita pohjan mikrobit hapettavat saadakseen energiaa. Veteen ilmasta liuennutta happea kuluu liikaa ja jossain se saattaa jopa loppua. Niin tapahtui 1970-luvulla aiheuttaen poikkeuksellisia kalakuolemia useana vuonna. Ojien kaivelu oli silloin huipussaan, mutta kalakuolemat kuulemma aiheutuivat happosateista.
Kaiken lisäksi maaseudun ihmiset eivät tee tarpeitaan suoraan vesistöön, joten rehevöitymistä ei voi mitenkään tapahtua vaikka paskalakia rikottaisiin joka pirtissä. Haittaavaa rehevöitymistä ei yksinkertaisesti voi tulla, koska sateita tulee riittävän paljon ja vaikka tuntemattoman osan päästöistä sadevedet huuhtoisivat vesistöihin.
Pääsit varmaan perille, paskalaki on idioottimainen
No, eihän se ole vallan haluisille järjetön, koska se lisää määräysvaltaa kansalaisten kiusaamiseksi. Suomalaiset voisivat tehdä tarpeensa suoraan vesistöihin aiheuttamatta vahinkoa luonnolle. Tosin vesistöissä elelee nytkin monia fosforipäästöjä aiheuttavia olioita, mutta ne myös kuluttavat ravinnossaan vesiin tullutta fosforia. Ellei fosforia olisi ainakin 0,01-0,03 ppm kasvit ja eliöt vähenisivät ja vedestä tulisi absoluuttisen kirkasta, Lapin vuoristolammikoita ja puroja muistuttavia.
Vähäisetkin päästöt voivat olla ikävä ongelma
Edellä olevasta laskuopin käytöstä selviää myös, että päästöt voivat kuitenkin olla todellinen paikallinen ongelma. Kun liian ahtaassa vesistössä viljellään kaloja tai sinne valuu sikaloitten jätevesiä (tai suuren kylän jätevedet) fosforipitoisuudet kasvavat liikaa ja vähäiset vesimäärät ylirehevöityvät jopa pahasti. Tämän on voinut kokea salmessa, jonne valuu sikalan jätevesiä. On myös selviä havaintoja kalankasvattamon aiheuttamasta rehevöitymisestä monessa ahtaassa vesistössä. Avoimella merellä niistä ei olisi haittaa suuren vesimäärän vaikutuksesta.
Demokratiassa kansan valitsemat byrokraatit tekevät kansalaisia kiusaavia lakeja, jotka eivät perustu todellisuuteen vaan idioottimaisiin uskomuksiin, joilla ei ole realistisia perusteita. Todellisiin vähäisillä alueilla tapahtuviin ongelmiin ei puututa, niitä ei huomioida, vaikka niistä on kiusaa suurelle joukolle kansalaisista. Mutta olemattomilla ongelmilla kerätään kansalaisten varoja byrokratian ylläpitoon.
Vastauksena otsikon kysymykseen voi ilmeisesti vastata rehellisenä – kyllä demokratia on massiivista idiotismia. Kansa valitsee pääosin vain heikkolaatuisia aatteissaan innostuneita kansalaisia valtaa pitämään. Hyvänlaatuiset kansalaiset haluavat pysyä erossa tuosta joukosta tai jättävät äänestämättä, mikä teko sekin on huonoon yhteiskuntaan johtavaa idiotismia.
POV
Kirjoittaja on asioita kriittisesti seuraava mietiskelijä, jonka toiveesta kirjoitus julkaistaan nimimerkillä.
Kuvituskuva: Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren tornista, Padasjoelta. Kotivalo/Wikimedia Commons, CC0
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 22.4.2024PerspektiiviPOV:n vieraskynä: Onko Suomen demokratia massiivista idiotismia?
- 8.4.2024Kaupallinen yhteistyöSeitsemän Oscar-palkinnon Oppenheimer katsottavissa SkyShowtimella
- 28.3.2024Sähkeet - KotimaaVapauden liitto kaappasi ex-puoluejohtajan ja ihmisoikeusjuristin ehdolle eurovaaleihin
- 27.3.2024Sähkeet - UlkomaatVenäjän FSB:n johtaja: Yhdysvallat, Britannia ja Ukraina ovat terrori-iskun takana
Terve!
Entä jos laskeskelee makean veden sijaan suolaisen. Eli jos kaikki fosforit valuu Itämereen. Ja sitten jos pohtii sitä että sinne Itämereen valuttaa fosforinsa myös muut Itämeren ympärillä olevat valtiot. Itämeren veden vaihtuvuus on kai aika pientä. Saattaisi päästä lähemmäs sellaista lukemaa, jossa rehevöitymistä tapahtuu jo havaittavissa määrin. Ei silti, paskalaki on paska. Suomalaisten paskat Itämereen on vähän ”pieru saharaan” -tyyppinen juttu. Varmaan Venäjä ja Puola päästää sen verran isot pierut, että suomalaista hajua ei sieltä seasta erota. Mutta silti, kokonaisuutena, Itämeri saattaa oikeesti olla jossain vaiheessa aikamoinen paska-allas. Eikä siihen auta se, että suomalainen mummo käyttää kaikki eläkerahansa ostamalla Sipilän firmalta paskanvatkauskoneen.
Itämerenkin päästöt voi arvioida. Vaikka kysymyksessä on matala lahti, vettä lienee 100 kertaa enemmän. Koko EU väki voisi sinne päästää tuotteensa muutaman vuoden, kun vettä vaihtuu vain pieni osa, jaa kuka tietää.
Agenda 2030 mukaan maaseutu on tyhjennettävä ja metsitettävä luonnontilaan ja kaikki ihmiset asutetaan pieniin urbaanikoppeihin ja syövät maissisoijaa niin kuin “vapaat” kanat konsanaan. Tätä kehitystä kannattaa kaikki pinssimikat ja 99 %a äänestäjistä äänestyskäytöksen perusteella.
Tämä paskalaki on kyllä äärimmäinen esimerkki idiotiasta, onneksi meidän mökillä on ns kesävesi joka tulee ulkopuolelle, ja mitään ei tarvi tehdä. En enää muista kuka oli se ministeri joka tämän ajoi läpi.
Aikanaan oli pomon (maisteri!) kanssa kahvitauolla puhe itämeren fosforipäästöistä, ja hän oli sitä mieltä että silloin jo paljastuneista Venäjän ja Puolan päästöistä ei täällä ole aihetta puhua, hoidetaan vain omia pikku päästöjä. Itämeri on muutenkin hankala tapaus kun ns suolapulssi tulee niin harvoin. Sitä kiusallista asiaa että jo Ruotsin suurvalta-aikana oli joskus isoja levälauttoja ei yleensä haluta mainita silloin kun nykyään on lauttoja.
Niin ja lain mukaan pitkän linjan busseissa ei saa käyttää WCtä ajon aikana. Junissa kuitenkin saa muulloinkin kuin asemilla.
Viljan viljelyssä lannoitteen fosfori on suurin vesistöjen fosforikuormittaja ja seuraavaksi isoin on yhdyskuntien jätevedet. Ihminen pystyy huonosti sulattamaan viljassa olevaa fosforia fytaattia fytaasi entsyymin puuttuessa joten suuri osa fosforista päätyy jätevesiin.
Paras ympäristö ja terveysteko on syödä lähituottajan ruoholla ruokitun naudan tai lampaan lihaa..joissa fosfori on proteiinina sulavammassa muodossa ja jättää vilja/leipä suosiolla orjille, vangeille ja sioiiie syötaväksi.kuten alun alkaen on ollut käytäntö.
Ei muuta kuin grillit kuumiksi äijät