Tällä kertaa nimimerkki POV:n lähettämässä tekstissä käsitellään byrokratiaa, jonka aiheuttaman turhan työn kirjoittaja arvelee perussyyksi heikon talouden ja velkaantumisen taustalla.

Lakiviidakon avulla on luotu yhteiskunta, jossa töitä riittää turhaa työtä tekeville kansalaisille. Turhalla työllä tässä tarkoitetaan työtä, jota kuluu lakien suunnittelemiseen ja päättämiseen, lakien joista ei luultavasti ole mitään hyötyä kansalasille vain kuluja. Työtä, jossa tarvitaan joukko valvojia, että lakia noudatetaan ja virkamiehiä rankaisemaan lain rikkomisesta. Lakiviidakko on mielettömän laajaksi levinnyt sekasotku, jota voi vain esimerkein arvioida. Taloudellisen tilan heiketessä juuri missään ei näe pohdiskelua, mikä on heikon talouden ja velkaantumisen perussyy. Se on selkeästi byrokratian lisäämä turha työ. Ilman sitä 15 tuntinen työviikko riittäsi pitämään elintason hyvänä ja ilman velkaantumista.

Sana byrokratia täytyy ensiksi määritellä, koska sen moni tajuaa eri tavalla. Suomenkielinen vastine virkavaltaisuus kuvaakin sanan merkitystä selvemmin. Valtiolla on virkailijoita, jotka toimivat hallinnon rakentaman lakijärjestelmää noudattaen. Tietenkin voi olla viranomaisia, jotka liioittelevat valta-asemaansa omaa asemaansa korostaakseen, mutta tämä johtuukin henkisestä häiriintyneisyydestä. Tässä kirjoituksessa byrokratia tarkoittaa virkavaltaa, joka perustuu demokraattisesti luotuihin lakeihin ja niiden valvontaan.

Byrokratia lisää hyödytöntä työn tekemistä

On selvää, että byrokratia vaatii paljon työtä ja työväkeä. Aluksi on laadittava lait. Niitä käsiteltäessä tulisi tarkkaan selvittää, miten suunnitellun lain laatiminen toteutuu käytännössä. Aikaisemmin kirjoitin aiheesta riski ja niiden hallinta. Tuskin yhdenkään lain kohdalla on tehty riskianalyysia. Lain laatimisessa lienee ainoastaan poliittista tulkintaa eikä lain käyttöön oton kuluista ja seurauksista kansalaisille tehdä edes arvioita. Tärkeintä on toteuttaa sen hetkistä aatetta, perustui aate tosiasioihin tai pseudotieteeseen, joka on nykyaikana vallannut yliopistot.

Kun laki on saatu valmiiksi, lain vastainen toiminta tulee estää. Tämä vaatii joskus jopa uuden henkilöstön palkkaamista tai ainakin lisätyövoiman hankkimista valtion palvelukseen. Saadaan siis lisää työpaikkoja kuntiin, mutta näiden palkka on maksettava kuntalaisten verotuloista. On siis selvää, että lain tulisi tuottaa hyötyä kuntalaisille. Yritin tässä löytää koulutusta koskevasta lainsäädännöstä pykälän, joka toisi hyötyä kuntalaiselle. Lakiviidakko on lakeja tuntemattomalle mahdotonta pusikkoa satoine pykälineen. Otin tähän yhden tuoreen esimerkin (Eduskunnan päätös 11.3.2022), joka viittaa typerään byrokratiaan.

3a § Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.


Mainos. Juttu jatkuu alla.


Jos normaali lapsi haluaakin olla oppimatta mitään abstraktia vaan ainoastaan leikkiä, onko tämä huomioitava ensisijaisesti. Lain laatijalla on ollut jotain muuta mielessään kuin koulutus. Kouluun tarvitaan siten henkilö, joka ajaa lapsen etua eikä oppimista. Jos lapsi saa huonon todistuksen, sehän ei ole lapsen edun mukaista ja pykälää on rikottu. Pykälästä tuskin on järkeville opettajille paljoa haittaa mutta onko hyötyäkään.

Helposti löytyy pykäliä, jotka tuottavat suurta vahinkoa kansalaisille

Yritin selvittää rakennuslakeja, mutta tavalliselle kansalaiselle tilanne on mahdoton selvittää kohtuullisessa ajassa. Finlex hakusanalla rakentaminen löytyy 60 kohdetta. Pykäliä löytyy ympäristövaikutuksista 40, yksityistielaista 97, maankäytöstä ja rakennusoikeuksista 108, paloturvallisuudesta 36 ja vesihuoltolaki 38. Jos muissakin kohteissa on sama määrä pykäliä, rakentamista koskee kaikkiaan 1500 määräystä, joiden toteutumista kai tulee valvoa.

Esimerkki: ”17 b § (22.8.2014/681)

Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin

Kunnan päättämällä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen hulevesiviemäriin.”

Talonomistajan on siten huolehdittava, että katoille satanut vesi viemäröidään kunnan niin halutessa ja talonomistaja joutuu maksamaan siitä.

Tämä on vasta alkusoittoa rakennusbyrokratialle. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta antaa jo selkeän kuvan rakentamiseen liittyvästä byrokratiasta.

Laissa on aluksi määritelty uudissanoja 27 kpl, joista esimerkkinä ”10) kylmäsillalla rakenteiden lujuus- tai liitossyistä johtuvaa rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykertoimen heikentymistä” Eiköhän jokainen kirvesmies tunne asian paremmin kuin lain laatija uudissanoineen.

Nyt näkee laissa myös hatusta temmattuja matemaattisia kaavoja rakentamiseen liittyvistä määräyksistä. Kukaan ei ole laskenut onko niistä mitään hyötyä kansalaisille. Menoja byrokratia tuottaa runsaasti. Rakennussuunnitelmassa ilmeisesti kaavojen merkitys rakennuksen energiatehokkuudelle on otettava huomioon ennen kuin suunnitelma hyväksytään ja sitten joku valvoo, että rakennus tehdään kalliisti suunnitelmia noudattaen. Eipä ihme, että rakennussuunnitelma tulee jo sekin maksamaan tuhansia euroja ja voi jopa kaksinkertaistaa rakennuskustannukset. Voi olla, että jo tätä lakia ennen määräykset liittyvät rakennuksissa syntyviin homevaurioihin, joita ei juuri vanhoissa taloissa ole ilmennyt.

Omassa rakennuksessani on tehty korjauksia ilman suunnitelmia, kun lakia ei vielä ollut olemassa. Taloon kuitenkin tuli kokeilumielessä muutama kolmilasinen ikkuna ja osa on kaksilasisia. Olen mitannut ikkunoiden pintalämpötiloja talvella ja niissä on ollut korkeintaan yhden asteen lämpötilaeroja. Siitä voi tehdä päätelmän, jos ikkunat eivät ole pinta-alaltaan seinien kokoisia, kolmesta lasista ei ole havaittavaa energian säästymistä verrattuna kahteen lasiin. Seinän kokoisissa laseissa, jos ovat etelää kohti, kolmesta lasista voi koitua jopa energian menettämistä, koska kolme lasia heijastaa ja pidättää enemmän auringon lämpösäteilyä kuin kaksi lasia tai peräti yksi lasi.

Tässä tulee mieleen kasvihuoneilmiö, joka on tolkuton määritelmä ja joka kummittelee taustalla edellä kuvatussa ympäristöministerin rakennuslaissa. Kasvihuoneen korkeamman lämpötilan kuvitellaan johtuvan siitä, kun kattolasit estävät lämpösäteilyn karkaamista kasvihuoneesta. Ne kyllä estävät kasvihuoneen lämpöisen ilma vaihtumista kylmempään ulkoilmaan, mutta estävät auringon säteilyn lämmittävää vaikutusta ja päinvastoin viilentävät säteilyteknisesti kasvihuonetta.Omakotitaloa suunnitteleva ei saa itse päättää, millaisen talon haluaa. Rakentamista määräävät turhien lakien laatijat ja niiden valvojat. Tämä on kuitenkin vain yksi merkittävä syy, miksi valtiot velkaantuvat. Syitä on monia.

Kansalaisten tulisi tämä huomata ja äänestää kaikenlaista byrokratiaa vastustavia kansanedustajia. Kansalaiset eivät tällaisesta yhteiskunnan talouden helposta korjausmahdollisuudesta tiedä, kun media eikä kirjallisuus puhu sanaakaan nyt jo totalitarismiin viittaavasta byrokratiasta. Totalitarismi tarkoittaa, että valtion valta pääsee lakiviidakon avulla vaikuttamaan kaikkialle yhteiskunnassa, mikä on byrokratian tavoite.

POV

Kirjoittaja on asioita kriittisesti seuraava mietiskelijä, jonka toiveesta kirjoitus julkaistaan nimimerkillä.

Kuvituskuva: Christian Schnettelker/Flickr, CC BY 2.0 DEED

Toimitus
Kirjoittanut Toimitus

Tilaa
Ilmoita
guest

1 Kommentti
Sisältöpalautteet
Näytä kaikki kommentit
Puolueeton
Puolueeton
7 päivää sitten

Poikkeuksellinen artikkeli, joka pani kiinnostumaan todenperäisyydestä. Kuntien viroista on helppo saada tietoa. https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot/ammatit
Henkilöstöä on kaikkiaan 434000, josta huomio kiinnittyy asiantuntijoihin, joita on 257000. Muut työntekijät liki 200000 ovat varmaankin kunnan toiminnassa hyvinkin tarpeellisia. Valtiolla näyttää olevan noin 80000 työntekijää, joista ei tietoja löytynyt.
Mihin kunta tarvitsee asiantuntijoita. Nämä ovat terveydenhoitohenkilöstöä ja opettajia. Tarpeellista työtä tekeviä on myös ja ilmeisesti tarpeellista joukkoa. Vaikka joukon ammateissa linkissä näkyy byrokratiaan viittaavia ammatteja, joita ei aikaisemmin ole ollut.
Kuntien määrä on noin 300, joten keskimäärin kunnissa on liki 30 johtajaa ja ylintä virkamiestä ja 400 erityisasiantuntijaa ja 400 muita työntekijöitä. Keskimäärin kunnissa on 18000 tuhatta asukasta. Tämä kyllä viittaa siihen, että kunnissa toimii kymmeniä tuhansia tarpeetonta työtä tekeviä. Sehän monelle ilmeneekin, maksaa 10000 euroa vuodessa kunnallisveroa ja saako rahalla mitään palveluja lasten peruskoulutusta lukuun ottamatta. Oma kokemus on, ettei edes terveydenhoito toimi kunnolla. Kunnan vesi ja viemärilaskutkin ovat täysin liioiteltuja. Lisäksi nykyään kunnasta käy ympäristöasiantuntija nuuskimassa kompostoria.
Paljon on ollut puhuttu pakolaisten aiheuttamista kustannuksista. Voi ajatella, että työntekijän kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna pakolaiseen, joten turhien työntekijöiden kustannukset pelkästään kunnissa vastaavat satojen tuhansien pakolaisten kustannuksia. Tähän ei kuitenkaan kiinnitetä mitään huomiota edes kommenteissa, vaikka kysymykseen liityvät valtion suuret velat ja korkea kansalaisten verotus.



Contact Us

1
0
Kommentoi ja keskustele!x