Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona laajentumisraportin, joka yrittää kantaa säkillä valoa pimeään tupaan. EU tarvitsee kipeästi uusia ja vaikeasti perusteltavissa olevia tulonsiirtoja ja rahoitusmekanismeja, joiden perustelemiseksi tarvitaan itkuvirttä Ukrainan kansan surkeasta kohtalosta ja savuavia raunioita. Ukrainassa perusoikeudet ovat retuperällä ja korruptio kukoistaa.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 8. marraskuuta laajentumisraportin. Siinä esitetään aloitettavaksi viralliset liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Päätös on tehty huolimatta siitä, että Ukraina ei ole toteuttanut neuvotteluiden ehdoksi asetettuja uudistuksia.

Komission papereissa kannetaan säkillä valoa pimeään tupaan. Sen papereiden mukaan Ukraina on “jatkanut edistymistä demokraattisten ja oikeusvaltion periaatteiden uudistamisessa” ja “oikeudellinen kehys tukee edelleen demokraattisten vaalien järjestämistä“.

Tällaiset kirjaukset ovat jokseenkin surkuhupaisia, sillä maaliskuussa 2022 presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto kielsi 11 oppositiopuoluetta, mukaan lukien 44 paikkaa parlamentissa hallussaan pitäneen maan suurimman oppositiopuolueen.

Perusoikeuksien toteutumisesta Ukrainassa Euroopan komission paperit toteavat, että maan kansalaiset kärsivät vakavasti Venäjän laajamittaisista perusoikeusloukkauksista, joita Ukrainan viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta ovat pyrkineet korjaamaan helmikuusta 2022 lähtien.

Saman voisi kääntää toisinpäin: Ukrainan venäläiset kärsivät pitkään maassa laajamittaisista perusoikeusloukkauksista. Muun muassa heidän kielensä asema on tehty varsin tukalaksi ja kirkkonsa ollaan kieltämässä.

Perusoikeudet: Vuoden 2019 kielikiista jakoi kansan

Yksi Ukrainan sotaan johtaneista juurisyistä on vuonna 2019 maassa voimaan tullut uusi kielilaki, josta tuli kova kiistakysymys. Lain tekemä tuho ukrainalaiselle yhteiskunnalle lienee tämän päivän valossa jo korjaamaton. Laki muun muassa määritteli ukrainan kielen aseman maan ainoana valtionkielenä, jota kaikkien viranomaisten tulee käyttää valtion- ja paikallishallinnossa.

Yhtenä esimerkkinä vuoden 2019 kielilaista mainittakoon sen 25. artikla, joka koskee painettuja lehtiä. Artiklassa säädetään, että mikäli painetun median aineistoa julkaistaan jollain muulla kielellä kuin ukrainaksi, Krimin tatarin kielellä tai millä tahansa Euroopan unionin virallisella kielellä, tulee tekstistä tehdä myös ukrainankielinen versio. Laki oli siis silkkaa kiusantekoa venäjänkielisiä lehtiä kohtaan ja se teki niiden julkaisemisesta kohtuuttoman kallista.

Vastaavaa säännöstä sovelletaan koulutukseen, jossa yhtä tai useampaa ainetta voidaan opettaa jollakin Euroopan unionin kielellä, mutta ei venäjäksi.

Kielilakien symbolinen merkitys kansaa jakavana tekijänä oli valtava. Se aiheutti Ukrainan kansalaisten jakautumista meihin ja muihin. Se sai monet venäjänkieliset ukrainalaiset ajattelemaan, ettei heitä lasketa maansa kansalaisiksi. Näin Ukraina ikään kuin symbolisesti luovutti venäjän kielen ja sen mukana venäjänkieliset ukrainalaiset Moskovalle.

Uskonvapaus: Ortodoksikirkon toiminnan kieltäminen etenee

Ukrainan parlamentissa eteni lokakuussa myös kiistelty lakiesitys, joka kieltäisi Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksisen kirkon toiminnan maassa. Kirkko on toinen kahdesta Ukrainassa toimivasta suuresta ortodoksisesta kirkosta.

Ukrainan ortodoksinen kirkko on vastustanut lakiesitystä, jonka se sanoo rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Euroopan ihmisoikeussopimus takaa jokaiselle oikeuden uskonnonvapauteen.

Jo aiemmin helmikuun 2022 jälkeen ainakin Lvivin kaupunki sekä Volynian, Rivnen ja Žytomyrin alueet ovat jo kieltäneet kirkon toiminnan alueillaan.

Sanan- ja lehdistönvapaus: “Jonkin verran ja kohtalaisen välimaastossa”

Euroopan komission papereiden mukaan Ukrainan sananvapaustilanne on myös edistynyt raportointikaudella hyvin ja “Ukrainan kansalaiset nauttivat sananvapaudesta ja saatavilla on kriittisiä tiedotusvälineitä“.

Ukrainassa on mediatietojen mukaan kielletty ainakin 1500 mediaa sodan alkamisen jälkeen. Median toiminnan kieltäminen ei ole Ukrainassa mitään uutta. Kieltolistoilla on ollut lukuisia printti- ja digilehtiä sekä radio- ja televisioasemia.

Helmikuussa 2021 presidentti Zelenskyi katkaisi yön aikana kolme televisioverkkoa, jotka hänen mukaansa levittivät Kremlin rahoittamaa “propagandaa” ja toimivat yhä suositumman Moskova-mielisen oppositiopuolueen äänitorvina. Länsimieliset ukrainalaiset ylistivät Zelenskyiä siirrosta. EU sentään nuhteli Ukrainaa siirrosta, mutta Yhdysvallat vaikutti tyytyväiseltä.

”Median vapaus ei sisällä oikeutta levittää haitallista propagandaa ja disinformaatiota. Tuemme Ukrainan päätöstä puolustaa itsemääräämisoikeuttaan ja alueellista koskemattomuuttaan vastustamalla Venäjän räikeää ja pahanlaatuista vaikutusvaltaa“, Yhdysvaltain Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön johtaja Courtney Austrian kommentoi asiaa lausunnossaan.

Maaliskuussa 2023 Ukrainassa tuli voimaan kiistanalainen laki, joka antaa hallitukselle valtuudet kieltää tiedotusvälineet jopa ilman tuomioistuimen päätöstä. Hallitsevan Kansan Palvelija -puolueen laatima laki laajentaa kansallisen televisio- ja radiolähetysneuvoston toimivaltaa, josta tulee yksi joukkotiedotusvälineiden säätelijä.

Sääntelyviranomainen saa oikeuden lähettää pakolliset ohjeet kaikkien tiedotusvälineiden toimituksiin, sakottaa kaikentyyppisiä tiedotusvälineitä, kieltää verkkomedian työskentelyn 14 päivän ajaksi ilman oikeuden päätöstä sekä peruuttaa painettujen julkaisujen rekisteröinti. Se sai myös oikeuden vaatia palveluntarjoajia estämään pääsyn Internet-julkaisuihin ilman oikeuden päätöstä, vaatia YouTubea ja Facebookia poistamaan kaiken materiaalin ja pyytää Googlea poistamaan tietoja hakutuloksista.

EU-komission papereiden mukaan “raportointikaudella edistyttiin hyvin, kun medialaki hyväksyttiin joulukuussa 2022“.

Kansainvälinen toimittajien liitto (IFJ) on puolestaan kehottanut Kiovaa harkitsemaan uutta lainsäädäntöä.

“Median vapaus ja moniarvoisuus ovat vaakalaudalla Ukrainassa medialain nojalla“, IFJ sanoi lausunnossaan uutistoimisto AA:n mukaan.

Korruptio Ukrainassa: Taistelu näyttää yhtä voittamattomalta, kuin taistelu Venäjää vastaan rintamalla

Komissio sentään myöntää, että korruption torjunnassa Ukrainalla on “jonkin verran valmistautumista.”

Komission papereiden mukaan tarkastelujakson aikana edistyttiin jonkin verran, erityisesti luomalla ja vahvistamalla kattavat korruption vastaiset institutionaaliset puitteet sekä luomalla asteittain tuloksia korkean tason korruptiotapausten tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomioissa.

Time raportoi hiljattain ukrainalaisten synkistä mielialoista korruption torjumisen suhteen. Artikkelissa viitattin tapauksiin, joissa ne, joilla on rahaa, ovat paenneet pakkovärväystä rintamalle ja lahjoneet tiensä ulos sodasta. Presidentti Zelenskyi erotti 11. elokuuta värväystoimistojen päälliköt maan kaikilla alueilla. Seurauksena rekrytointi lähes pysähtyi.

Time raportoi myös, että Zelenskyi erotti myös lähipiiriinsä kuuluvan puolustusministeri Oleksi Reznikovin keinona käsitellä amerikkalaisten esittämiä huolia korruptiosta, kun Reznikovia epäiltiin korruptiosta omassa ministeriössään.

Timen raportin mukaan presidentti Zelenskyin neuvonantajat viittasivat tapaukseen, jossa puolustusministeriö osti armeijalle ruokaa kolminkertaisilla hinnoilla kaupan vähittäismyyntihintoihin verrattuna.

Samassa ministeriössä oli myös toinen vastaava tapaus, jossa armeijalle hankittiin taisteluasuja niin ikään kolminkertaisilla hinnoilla.

“Kaiken korruption kitkemisen paineen keskellä oletin, ehkä naiivisti, että Ukrainan viranomaiset miettisivät kahdesti ennen kuin ottaisivat lahjuksen tai pistäisivät valtion varoja taskuihinsa. Mutta kun esitin tämän presidentin ylimmälle neuvonantajalle lokakuun alussa, hän pyysi minua sammuttamaan ääninauhurini, jotta hän voisi puhua vapaammin”, toimittaja Simon Shuster kirjoittaa Timen artikkelissaan.

“Simon, olet väärässä. Ihmiset varastavat kuin huomista ei olisi“, neuvonantaja sanoi.

Shuster kertoo, että jopa ukrainalaiset sotilaat rintamalla ovat alkaneet vääntää värikkäitä vitsejä “Reznikovin munista“, jotka toimivat uutena vertauskuvana korruptiolle.

EU tarvitsee Ukrainaa enemmän, kuin Ukraina EU:ta

Ukraina ilmoitti sunnuntaina 28. helmikuuta 2022 hakevansa EU-jäsenyyttä. Jäsenhakemus oli niin nopea liike, ettei sitä moni osannut odottaa. Ukrainan jäsenhakemus kajahti kuitenkin ilmoille täsmälleen samaan aikaan, kuin Euroopan keskuspankin varoitus siitä, että EU ”saattaa tarvita”, eli tarvitsee uuden elpymispaketin. Asiasta uutisoi Kauppalehti.

Jo edellistä EU:n elpymispakettia käsiteltäessä vuonna 2021 meille kerrottiin ekonomistien toimesta, ettei paketti tulisi riittämään. Tiedämme myös, että edellisen elpymispaketin nihkeän hyväksymisen jälkeen uutta eurotukipakettia ei ehkä niele enää yksikään nettomaksajamaa Euroopassa.

Suomessakin tällaisia äänenpainoja otettiin. Viime vuonna sanottiin, että pikatietä EU-jäsenyyteen ei ole, mutta EU osoitti jo edellistä tukipakettia käsitellessään, että se on valmis rikkomaan omia sopimuksiaan koska tahansa.

Sotaa käyvä, hätää kärsivä jäsenmaa voisi muuttaa kaiken. On syytä epäillä aloitteen Ukrainan EU-jäsenhakemuksen tekemisestä pikavauhtia Venäjän hyökkäyksen jälkeen olleen lähtöisin pikemminkin EU:sta, kuin Ukrainasta, sillä jos Ukraina hyväksytään EU:n jäseneksi, komissio voisi kyynisesti perustella, että sodan runtelemaa jäsenmaata pitää auttaa ja eurotukipaketti luoda hätään vedoten.

Näyttääkin siltä, että EU tarvitsee enemmän Ukrainaa jäseneksi, kuin Ukraina EU-jäsenyyttä. Toteuttamalla raskaat Venäjä-pakotteensa, se on ajanut itsensä nurkkaan, josta ei ole helppoa tietä ulos.

Kauppalehti analysoi viime helmikuussa, että EU:lla ei ole vaihtoehtoa uudelle yhteisvelalle, sillä tulevien vuosien rahoitustarpeet ovat jopa edellistä elpymispakettia suuremmat. Brysselin kankkulan kaivo näyttää pohjattomalta ja ilman uusia tukipaketteja ja unionin sisäisiä tulonsiirtomekanismeja euroalueella alkavat dominopalikat kaatua.

Ei liene kenellekään yllätys, että EU:n nettosaajat Bulgaria, Latvia, Liettua, Tšekki, Puola, Slovakia ja Slovenia sekä vaikeuksissa oleva Italia toivottivat Ukrainan tervetulleeksi ensimmäisten joukossa, kun tieto jäsenhakemuksesta julkistettiin.

Ajatus EU:n laajentumisesta nykyisessä tilanteessa on seinähullu ajatus. EU:n on kohdattava rahaliittoon liittyvät, perustavanlaatuiset ongelmansa, ennen kuin mistään laajentumisesta voidaan edes keskustella. Ongelmat olivat olemassa jo kauan ennen Ukrainan sotaa. Sodasta kärsivää maata ei tule käyttää kyynisesti hyväksi omien ongelmien ratkaisemiseksi.

Pääministeri Orpo: EU:n laajeneminen on geopoliittinen välttämättömyys

Pääministeri- ja federalistipuolue kokoomuksen kanta EU:n laajenemiseen ei yllätä ketään. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitää EU:n laajenemista “geopoliittisena välttämättömyytenä”.

“EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys. Tuemme Ukrainan eurooppalaista polkua ja olemme erittäin tyytyväisiä komission suositukseen avata jäsenyysneuvottelut. Suomi auttaa mielellään tarvittavissa uudistuksissa”, Orpo kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Orpon käyttämä sanapari “geopoliittinen välttämättämyys” vaatiikin suomentamista ihan selkokielelle. Geopoliittinen välttämättömyys tarkoittanee sitä, että Yhdysvallat vaatii EU:ta Ukrainan jälleenrakennuksen maksajaksi ja maata unionin jäseneksi, jotta maa ei lipsahda esimerkiksi Kiinan leiriin. EU:n korttitalo on myös vaarassa romahtaa ilman tunteisiin vetoavaa tarinaa, jonka avulla nettomaksajat saadaan jälleen avaamaan velkapiikkiiän “yhteiseksi eduksi”.

Ukrainan jälleenrakennus eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin?

Amerikkalaiset veronmaksajat ovat kustantaneet Ukrainan tuhon, eurooppalaisten maksettavaksi jäänee tuhojen korjaaminen. Voitot niin sotimisesta kuin jälleenrakennuksesta käärivät pankkiirit ja BlackRockin kaltaiset jättimäiset sijoitusyhtiöt.

Ukrainan jälleenrakennukseen osallistuva vuonna 1988 perustettu BlackRock on maailman suurin varainhoitoyritys. Yhtiön hallinnoimat varat ovat yli 9,5 biljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin kaikkien maailman maiden bruttokansantuote Yhdysvaltoja ja Kiinaa lukuun ottamatta.

Viime kesäkuussa verkossa levisi vauhdilla BlackRockiin liittyvä paljastusvideo. Salaa kuvatulla videolla yhtiön työntekijä puhui muun muassa amerikkalaisten senaattorien lahjonnasta ja siitä, kuinka Ukrainan sota on hyväksi bisneksille.

“Senaattorit… ovat helvetin halpoja – sinulla on 10 tuhatta, voit ostaa senaattorin”, BlackRockin rekrytoija Serge Varlay sanoo.

“Ukraina on hyvä liiketoiminnalle, tiedätkö sen? Venäjä räjäyttää Ukrainan viljasiilot ja vehnän hinta nousee hullun lailla. Ukrainan talous on vehnämarkkinat. Leivän hinta nousee, tämä on upeaa, jos käyt kauppaa. Volatiliteetti luo mahdollisuuden voittoon…”, Varlay lateli.

Lähteet: Euroopan komissio, Helsingin Sanomat, Kielikello, Open democracy, Suomenmaa, Wikipedia, Anadolu Agency, Kauppalehti

Kuvituskuva: President.gov.ua, CC BY 4.0 DEED

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.