Yhdysvallat päätti äskettäin tukea Taiwania sotilasvarusteiden hankinnassa 80 miljoonalla dollarilla. Kyse on kuitenkin tuesta, jota on aiemmin myönnetty vain YK:n tunnustamille maille. Taiwan on myös lähettämässä sotilaita koulutettavaksi Yhdysvaltoihin ensi kertaa sitten 1970-luvun.

Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti äskettäin 80 miljoonan dollarin apurahan Taiwanille amerikkalaisten sotilasvarusteiden hankintaan, Kiina ilmaisi vastustuksensa Washingtonin toimille.

Satunnaiselle katsojalle summa ei vaikuttanut suurelta. Se on vähemmän kuin yhden modernin hävittäjäkoneen hinta. Taiwanilla on tilattuna jo yli 14 miljardin dollarin arvosta Yhdysvaltain sotilasvarusteita. Mitä merkitystä siis on 80 miljoonalla dollarilla?

Kiinan reaktio oli odotettu, mutta tällä kertaa jotakin oli toisin. Tuo 80 miljoonaa dollaria ei nimittäin ole laina. Se tulee amerikkalaisilta veronmaksajilta. Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen Amerikka käyttää omia rahojaan aseiden lähettämiseen paikkaan, jota se ei virallisesti tunnusta.

Tukeminen tapahtuu ulkomaisen sotilaallisen rahoituksen (foreign military finance, FMF) -nimisen ohjelman puitteissa. Samaista FMF:ää on käytetty noin 4 miljardin dollarin sotilaallisen avun lähettämiseen Ukrainaan Venäjän helmikuussa 2022 tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen.

Ohjelman puitteissa on lähetetty miljardeja myös Afganistaniin, Irakiin, Israeliin, Egyptiin ja niin edelleen. Tähän asti tukea on kuitenkin myönnetty vain Yhdistyneiden Kansakuntien tunnustamille maille tai järjestöille, mitä Taiwan ei siis ole.

Yhdysvallat on viime vuosiin saakka noudattanut niin sanottua Yhden Kiinan politiikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että Taiwan katsotaan osaksi Kiinaa. Tekojen puolesta asia on muuttunut ratkaisevasti, vaikka Yhdysvallat on jatkuvasti kiistänyt asian. Maan ulkoministeriö kiisti jälleen nopeasti, että viimeisin tuki Taiwanille viittaisi Taiwanin tunnustamiseen.

Taipeissa pidetään kuitenkin ilmeisenä, että Yhdysvallat määrittelee näin uudelleen suhteensa saareen, varsinkin kun otetaan huomioon kiire, jolla Washington pakottaa Taiwania aseistautumaan uudelleen.

“Yhdysvallat korostaa epätoivoista tarvetta parantaa sotilaallista kapasiteettiamme. Se lähettää Pekingille selvän strategisen selkeyden viestin, että olemme yhdessä“, sanoo Wang Ting-yu, maata hallitsevan puolueen lainsäätäjä, jolla on läheiset siteet Taiwanin presidenttiin Tsai Ing-weniin.

Wangin mukaan Taiwan valmistautuu lähettämään kaksi pataljoonaa maajoukkoja Yhdysvaltoihin koulutukseen, ensimmäistä kertaa 1970-luvun jälkeen. Hän sanoo, että avun arvo voi olla jopa 10 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana.

Taipeissa toimivan ajatushautomon Prospect Foundationin puheenjohtaja Lai I-Chingin mukaan sotilasvarusteita koskevat sopimukset voivat kestää jopa 10 vuotta.

“Mutta FMF:n kanssa Yhdysvallat lähettää aseita suoraan omista varastoistaan ja se on Yhdysvaltain rahaa – joten meidän ei tarvitse käydä läpi koko hyväksymisprosessia“, sanoo Lai.

Washingtonissa käydään kiivasta keskustelua siitä, kuinka pitkälle Yhdysvaltojen tulisi mennä Taiwanin tukemisessa. Monet pitkäaikaiset Kiinan tarkkailijat sanovat, että kaikki Yhdysvaltojen julkinen sitoutuminen provosoi Pekingiä sen sijaan, että se pelottaisi sitä.

Kommentti:

Yhdysvallat näyttää jatkavan Taiwanissa siitä, mihin se on Ukrainassa jäänyt. Yhtäältä se provosoi erilaisilla toimilla ja saamillaan reaktioilla se jälleen perustelee jatkotoimia, kuten aseistamista. Yksi viime aikojen merkittävimmistä provokaatioista oli edustajainhuoneen puhemiehenä toimineen Nancy Pelosin vierailu Taiwanissa elokuussa 2022.

Muistamme myös, kuinka syksyllä 2021 konflikti Ukrainan ja Venäjän välillä alkoi kerätä uudelleen kierroksia. Chicagon yliopiston valtiotieteen professori John Mearsheimerin mukaan Yhdysvallat alkoi käytännössä tehdä Ukrainasta Naton jäsentä. Presidentti Barack Obaman hallinto ei vielä aseistanut Ukrainaa, koska sen tiedettiin raivostuttavan Venäjää. Donald Trumpin ja Bidenin hallinnot sen sijaan ovat sitä tehneet.

Ilta-Sanomat kirjoitti joulukuussa 2021, että Venäjä oli erityisesti pillastunut tuolloin uusimmista asetoimituksista, kuten Javelin-ohjuksista ja turkkilaisvalmisteisista miehittämättömistä lennokeista, joita on käytetty tehokkaasti Libyassa, Syyriassa ja Armenian ja Azerbaidzhanin konfliktissa. Viimeisimpänä Yhdysvallat oli pohtinut jopa Stinger-ohjusten lähettämistä.

Venäjä tuomitsi Yhdysvaltain asetoimitukset ja sen järjestämät sotaharjoitukset Mustallamerellä tilannetta eskaloiviksi. Lännessä tilanne nähtiin päinvastaisena ja Venäjän painostaneen rajan taakse kasatuilla asevoimillaan Ukrainaa.

Nähdyn perusteella voi todeta eskalaation olleen kahdensuuntaista. Venäjän joukkojen keskittäminen lisäsi vaateita asetoimituksista ja Yhdysvaltain toimet puolestaan provosoivat Venäjää.

Lännessä on puhuttu ”puolustuksellisista aseista”, joita Yhdysvallat epäilemättä omasta mielestään toimittaa myös Taiwanille, mutta jokainen tolkuissaan oleva ymmärtää myös aseiden dilemman: Se mikä näyttää puolustusaseelta omalle puolelle, näyttää hyökkäysaseelta toiselle puolelle.

Lähde: BBC

Kuvituskuva: Taiwanin itsenäisyyden kannattajia tervehtimässä Nancy Pelosia tämän vierailulla elokuussa 2022. Wildcursive/Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0 DEED

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.