Siinä missä Suomessa on kuultu hurjia puheita Kiinan irtikytkennästä, Unkari on uinut vastavirtaan ja hyötyy taloudellisesti valtavasti.
Irtikytkentä Kiinasta on ollut Euroopassa puheenaiheena jo jonkin aikaa ja Suomessakin muutamat presidenttiehdokkaat ovat tästä puhuneet. Esimerkiksi presidenttiehdokkaaksi valittu Jussi Halla-aho (ps.) toi tällaisen ajatuksen esiin perussuomalaisten puoluekokouksessa elokuussa.
Samanlaisen ajatuksen on esittänyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja itsenäinen presidenttiehdokas Mika Aaltola, joka patisteli yrityksiä poistumaan Kiinasta.
Kiina on haluttu esittää Venäjän kaltaisena riskinä, jonka voisi realisoida esimerkiksi Kiinan provosoituminen sotilaalliseen ratkaisuun Taiwanin suhteen.
Yhdysvallat on pyrkinyt provosoimaan Kiinaa Taiwanin osalta jo pitkään, kun se on soutanut ja huovannut maan virallisesti noudattaman “Yhden Kiinan politiikan” suhteen. Maan edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin vierailu Taiwanissa elokuussa 2022 oli ensimmäinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen matka maahan 25 vuoteen. Vierailu suututti Kiinan, joka piti sitä ilkeänä provokaationa.
Aiemmin viime vuonna Yhdysvaltain presidentti Joe Biden suututti Kiinan sanoessaan, että Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Taiwania. Kiinan mielestä Yhdysvaltain toiminta Taiwanin suhteen rikkoo “Yksi Kiina” -politiikkaa, johon Yhdysvallat on vakuuttanut olevansa sitoutunut.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Unkari ui vastavirtaan ja hyötyy taloudellisesti
Unkarin Ulko- ja kauppaministeri Péter Szijjártó on sanonut, että korkean tason yhteistyö Kiinan kanssa on avaintekijä Euroopan ja Unkarin kilpailukyvylle, ja näiden suhteiden katkaisemisella olisi traagiset seuraukset. Hän huomauttaa, että Euroopan “suhteet Venäjän kanssa katkaistiin vaikka ne olivat talouskasvun perusta”.
Szijjártón mukaan Euroopan talous ei olisi kilpailukykyinen ilman yhteistyötä Kiinan kanssa, ja näiden suhteiden katkaiseminen olisi “traagista ja Unkarin etujen vastaista“.
“Unkari hylkää ja estää kaikki kohtuuttomat ehdotukset, jotka rajoittaisivat tai katkaisevat Kiinan ja Euroopan välistä yhteistyötä; emme tue tulleja tai muita esteitä Kiinan sähköautoteollisuudelle, ja vastustamme Länsi-Euroopan painetta supistaa taloudellista yhteistyötä Kiinan kanssa”, Szijjártó sanoo.
Szijjártó ja hänen kiinalainen kollegansa, ulkoministeri Wang Yi keskustelivat tapaamisessaan aiemmin tänä vuonna maiden taloussuhteista. Szijjártón mukaan Unkarin taloudella olisi vaikeuksia pysyä kasvu-uralla ilman kiinalaisia investointeja.
Kiinan suhteiden ansiosta Unkarin odotetaan kaksinkertaistavan viime vuoden investointiennätyksen, 6,5 miljardia euroa. Ulkoministerin mukaan suurin osa näistä sijoituksista tulee kiinalaisilta yrityksiltä.
“Tapaaminen presidentti Xin kanssa Pekingissä. Yhteyksiä irrotuksen sijaan: tämä on unkarilainen malli. Tavoitteenamme on vahvistaa Unkarin ja Kiinan välisiä suhteita. Tämä on hyvä Unkarille ja hyvä Euroopan taloudelle”, kirjoitti Unkarin pääministeri Viktor Orbán puolestaan viestipalvelu X:ssä tiistaina 17. lokakuuta.
Kommentti:
Suomen Kiinan-viennistä viime vuoden lopulla laaditun selvityksen mukaan monet yritykset toteavat, että toiminta Suomessa on voitu pitää nykytasolla suurelta osin tai kokonaan Kiina-liiketoimintojen ansiosta. Kahden viime vuosikymmenen aikana Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan Kiinan kuluttamasta arvonlisästä eikä Suomen vienti Kiinaan ole kehittynyt yhtä myönteisesti kuin verrokkimailla.
Jos Suomi haluaa kasvua, olisi bilateraalisesti varmistettava mukanaolo Aasian ja BRICS-maiden nousussa. Venäjä on tärkeä myös kauttakulkumaana, mihin Finnairinkin voittava Aasian strategiakin perustui.
Taloudelliset ennusteet kertovat, että maailman seitsemästä suurimmasta taloudesta kuusi tulee olemaan nousevia talouksia vuoteen 2060 mennessä. BRICS-maiden taloudellinen vaikutusvalta kasvaa teollisuusmaiden kustannuksella. Niiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen on arvioitu nousevan peräti 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta putoaa alle 10 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Puheet Kiinan irtikytkennästä vaikuttavatkin Suomen ja Euroopan viime aikojen talouskehityksen valossa jokseenkin vastuuttomilta. Irtikytkentä tarkoittaisi käytännössä monien yritysten toimintojen alasajoa, eli suomeksi sanottuna työpaikkojen katoamista Suomesta.
Lähteet: Uusi Suomi, Ilta-Sanomat, Kauppalehti, About Hungary, CNBC
Kuvituskuva: Carlos Rodríguez/ANDES, CC BY-SA 2.0 DEED
Kirjoittanut Kimmo Kautio
Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.
Kumppani-ilmoitukset
Haluatko lukea geoblokattuja uutisia, esimerkiksi Venäjän mediasta? Tarvitset vain VPN-palvelun.
Pohjimmiltaan kyse on yksityisten ihmisten varallisuuden haltuunotosta EU-sosialismin haltuun. Tällaista on mm. metsädirektiivi, vihreä siirtymä ja siihen sisältyvä verotus.
EU-pyrokratia on nostanut Euroopan tuotteiden hinnat tämän ”hallintokulun” takia täysin kestämättömälle tasolle ja nyt ratkaisuksi haetaan Euroopan ”erottamista” muusta maailmasta; mutta miksi elintasopakolaiset yhä tulevat ?
Otan esimerkin: Suomen eläkejärjestelmän ”hallintokulut” ovat luokkaa 2 miljardia vuodessa; ja tämä nousu 700 miljoonasta eurosta on tapahtunut vain jokusen vuoden aikana.
Ja YEL-rahstohan jo ”menetettiin” 2022 Saksan pankkeja tukemaan Uniber-”sotkun” avulla.
He 99 – 104 / 2022 vp : ”YEL-lakia muuetaan niin, että nykyiset yrittäjät suoraan maksavat eläkkeellä olevine yrittäjien eläkkeet.”
Onko seuraavana vuorossa KEVA-rahasto ? Kevan sääntöjä muutetaan niin, että ”eläkejärjestelmän turvaamiseksi” KEVA saa tehdä riskipitoisempaa sijoittamista; Uniber-”sijoittaminenko” on esimerkkinä ?
Useiden lähteiden mukaan kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä eläkerahastojen siirosta toisiin käsiin !
Arvhive.today/kimmoleaks.fi – sivusta saat käsityksen kuinka tätä toimintaa on Suomen eduskunnassa harjitettu jo vuosikymmenen ajan … ainakin !
Aaltolalle siis “luonnonvoimat” ajavat “irtikytkentää” Kiinasta. Heikkotasoista ajattelua CIA:n presidenttiehdokkaalta, siis järjestön – valtion valtiossa – jolla on ollut tasokkaatkin hetkensä. Lukusuositus Norman Mailerin “Porton haamu”.
[…] Lähde: Vastaan Sanomat […]