Rauhanneuvotteluihin osallistuneen Saksan entisen liittokanslerin mukaan ukrainalaiset eivät maalis-huhtikuussa 2022 suostuneet rauhaan, koska he eivät saaneet. Ex-liittokansleri näpäyttää myös Saksan nykyjohtoa siitä, että maalla ei ole enää suvereenia ulkopolitiikkaa.

Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder kertoo tuoreessa haastattelussa Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluista maaliskuussa 2022, joihin hän osallistui välittäjänä Ukrainan pyynnöstä.

“Vuonna 2022 sain Ukrainalta pyynnön, voisinko toimia välittäjänä Venäjän ja Ukrainan välillä. Kysymys oli, voinko välittää viestin [Venäjän presidentti Vladimir] Putinille. Mukaan tulisi myös joku, jolla oli hyvin läheinen suhde Ukrainan presidenttiin itseensä, nimittäin Rustem Umjerov, Ukrainan nykyinen puolustusministeri”, Schröder kertoo Berliner Zeitungin haastattelussa.

Kun Schröderiltä kysyttiin kuinka sota voitaisiin lopettaa, Schröder luetteli viisi kohtaa:

“Ensimmäinen: Ukrainan luopuminen Nato-jäsenyydestä. Ukraina ei kuitenkaan voi täyttää ehtoja. Toinen: Kieliongelma. Ukrainan parlamentti on lakkauttanut kaksikielisyyden. Se on muutettava. Kolmanneksi: Donbass pysyy osana Ukrainaa, mutta Donbass tarvitsee suurempaa autonomiaa. Toimiva malli olisi Etelä-Tirolin malli. Neljänneksi: Ukraina tarvitsee myös turvallisuustakuut. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston ja Saksan olisi annettava nämä takeet. Viidenneksi: Krim. Kuinka kauan Krim on ollut venäläinen? Venäjälle Krim on enemmän kuin vain alue, vaan osa sen historiaa. Sota voitaisiin lopettaa, jos geopoliittiset edut eivät olisi pelissä”, Schröder luettelee.

Schröderin mielestä sodan ratkaisussa ei ole kysymys vain kainsainvälisoikeudellisesta kysymyksestä. Hänen vaikutelmansa on, että mitään ei voinut tapahtua, koska lähes kaikki päätettiin Washingtonissa.

Schröderin mukaan ainoat ihmiset, jotka voivat ratkaista sodan Ukrainaa vastaan, ovat amerikkalaiset.

“Maaliskuussa 2022 Istanbulissa käydyissä rauhanneuvotteluissa Rustem Umjerovin kanssa ukrainalaiset eivät suostuneet rauhaan, koska he eivät saaneet. Heidän täytyi ensin kysyä amerikkalaisilta kaikesta, mistä he keskustelivat”, ex-liittokansleri sanoo.

Schröder sanoo käyneensä kaksi keskustelua Umyjrovin kanssa, sitten kahdenkeskisen keskustelun Putinin kanssa ja sitten Putinin lähettilään kanssa.

“Umjerov avasi keskustelun [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyn tervehdyksellä. Itävallan mallia tai 5+1-mallia ehdotettiin kompromissiksi Ukrainan turvallisuustakuille. Umjerowin mielestä se oli hyvä. Hän osoitti halukkuutta myös muissa kohdissa. Hän sanoi myös, että Ukraina ei halua Naton jäsenyyttä. Hän sanoi myös, että Ukraina haluaa tuoda venäjän kielen takaisin Donbassiin. Mutta lopulta ei tapahtunut mitään. Vaikutelmani: Mitään ei voinut tapahtua, koska kaikki muu päätettiin Washingtonissa”, Schröder taustoittaa.

Schröder arvelee, että hänen rauhansuunnitelmastaan voitaisiin edelleen neuvotella, mutta asia vaatisi Saksan ja Ranskan aloitetta.

“Miksi [Saksan liittokansleri Olaf] Scholz ja [Ranskan presidentti Emmanuel] Macron eivät yhdistäneet asetoimituksia keskustelutarjoukseen? Macron ja Scholz ovat ainoita, jotka voivat puhua Putinin kanssa. Chirac ja minä teimme saman asian Irakin sodan aikana. Miksi Ukrainan tukemista ei voida yhdistää tarjoukseen keskustella Venäjän kanssa? Asetoimitukset eivät ole ratkaisu ikuisuuteen”, Schröder sanoo.

Schröder Saksan ja Yhdysvaltain liittosuhteista: “Ei hinnalla millä hyvänsä”

Saksan suhteista Yhdysvaltoihin Schröder sanoo, että liitto on pidettävä koskemattomana, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hän myös pohti haastattelussa sitä, mitä varten amerikkalaisten suojelua tarvitaan.

“Olemme harjoittaneet pitkälti suvereenia ulkopolitiikkaa. Meillä ei ole sitä enää tänään”, Schröder näpäyttää Saksan nykyjohtoa.

Kun ex-liittokanslerilta kysytään hänen raivoa herättävistä suhteistaan Putiniin, vastauksessa seuraa oppitunti nykypoliitikoille:

“Mielestäni Putinin käsky oli väärin. Sanoin sen julkisesti. Minun ei tarvitse tehdä sitä koko ajan. On olemassa suhteita ihmisten välillä, joilla on erilaisia ​​​​näkemyksiä. Tämä koskee Vladimir Putinia minun tapauksessani. Toinen on poliittinen kysymys. Venäjä pysyy Venäjänä. Ihan sama kuka sitä hallitsee ja miten. Saksalla on intressi ylläpitää taloudellista ja poliittista suhdetta Venäjään, vaikka se on vaikeaa. Meillä on se monien valtioiden kanssa; Kiinan kanssa, Turkin kanssa. Jos politiikka pelkistetään tunteisiin, kuten Vihreät ja Annalena Baerbock, se on väärin”, Schröder läksyttää.

Schröder ei ole samaa mieltä haastattelijan kanssa siitä, että Saksan olisi hyvä pitää Venäjään etäisyyttä Yhdysvaltojen näin kehottaessa.

“On joukko amerikkalaisia ​​yrityksiä, jotka toimivat edelleen Venäjällä. Tämä ei haittaa Yhdysvaltain hallitusta ollenkaan. He ajavat omaa asiaansa. Ja talous on taloutta. Me olemme niitä, jotka toteuttavat poliittisesti sitä, mitä amerikkalaiset haluavat. Mutta amerikkalaiset eivät itse tee niin“, Schröder sanoo.

Kysyttäessä räjäyttikö Yhdysvallat Schröderin mielestä Nord Stream -kaasuputket, hän muotoilee vastauksensa diplomaattisesti.

“En todellakaan tiedä sitä. On vain yksi vihje: Biden kertoi Scholzille vuoden 2022 alussa, että Nord Stream ei pystyisi toimimaan, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Jokainen voi tehdä tästä omat johtopäätöksensä“, Schröder muotoilee.

Gerhard Schröder kannattaa edelleen Nord Stream -putkilinjojen käyttöönottoa. Hän pitää sitä taloudellisesti järkevänä ja kertoo, että molemmat linjat ovat korjattavissa.

Lähde: Berliner Zeitung

Kuvituskuva: Ashraf Tabatabaei/Mehr News Agency, CC BY 4.0 DEED

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.

---

Kumppani-ilmoitukset

Haluatko lukea geoblokattuja uutisia, esimerkiksi Venäjän mediasta? Tarvitset vain VPN-palvelun.

---