Lukkiutuneet ajatukset maan hallinnassa johtavat suuriin riskinottoihin. Siksi poliittisista päätöksistä, joissa on suuren riskin mahdollisuudet, tulisi aina tehdä laaja riskianalyysi. Ne tulee myös tehdä erilaisia mielipiteitä kuunnellen ja tarkkaan harkiten. Maailman tapahtumat viittaavat sellaiseen, ettei poliittisessa päätöksenteossa hallita riskianalyysia. Päätöstä tehdessä tulisi aina harkita sen tuomia etuja ja epäonnistumisen mahdollisuuksia ja arvioida riskin suuruus.

Vuonna 1986 olin Tukholmassa kurssilla, jossa selviteltiin ”Vad är risken.” Kun suunnitellaan jotakin toimintaa, tekeminen saattaa epäonnistua ja aiheuttaa vahinkoa tai kuluttaa varoja. Epäonnistumisen todennäköisyyttä voidaan myös arvioida. Riski määritellään vahingon todennäköisyyden ja seurausten tuloksi, mikä on merkittävää suunnitelmaa toteutettaessa, varsinkin jos riski on kohtalainen tai suuri.

Jos olotila tai tekeminen aiheuttaa vain pientä harmia tai vähän kuluja ja epäonnistumisen todennäköisyys on melko pieni, mutta tilanteesta ja teosta aiheutuu myös hyötyä, riski on pieni. Pieni riski kannattaa aina ottaa. Jos taas epäonnistumisen todennäköisyys on mahdollinen ja seuraukset vahinkoa tuottavia, riski on kohtalainen ja tekemistä kannattaa vakavasti pohtia monen toimesta. Ellei suunnitelmasta saatu hyöty ole merkittävän suuri, riskiä ei kannata ottaa. On jätetävä suunnitelma toteuttamatta. Jos tekemisessä tai olotilassa vaarana on henkilöiden kuolema tai suuret menetykset tai tuhot ympäristössä (vaikkapa sota), riskiä ei tule ottaa vaikka sen todennäköisyys olisi hyvin vähäinen. Riski on tällöin suuri tai peräti katastrofaalinen.

Tukholman kurssilla olevista koottiin pohjoismaisia ryhmiä, jotka selvittelivät eri rakennusten riskejä. Olin norjalaisen puheenjohtajan ryhmässä, joka selvitti edellisen illanviettopaikan riskiä. Tila oli 500 vuotta vanhan taiteen museo ja uhkana oli talon tulipalo tai taideteosten varkaus tai vahinkojen teko. Kuinka suuri oli riski, pitäisikö uhrata rahaa ja tehdä lisää suojaustoimenpiteitä. Sen verran sain eri kielistä selvää, että ryhmä päätyi pitämään riskiä suurena, joten nopeat korjaustoimet olivat välttämättömiä. Minusta riski oli kohtalainen, koska palovaara oli pieni eikä mukana ollut huipputaidetta ja ovissa oli hyvät lukot. Korjaustoimet eivät ole kiireellisiä. Kun päätöstilanteessa kurssin johtaja määritteli riskin kohtalaiseksi ja tyrmäsi innostuneen ryhmän suuren riskin ajatuksen, suomalaisesta mukana olijasta tuntui mukavalta olla ainoa ryhmän realistisesti ajatteleva. Riskejä arvioitaessa voidaan tehdä virheitä, joko liioitella tai jättää riksi kokonaan arvioimatta tietämättömyyttään tai oman aatteen sokaisemina.

Presidentti käyttää sanaa maariski. Mitä hän mahtaa sillä tarkoittaa? Mitä riski tarkoittaa presidentin uudissanassa? Ei puututa läntisen ja itäisen sivilisaation ristiriitoihin mutta keskitytään, mitä sana riski tarkoittaa nykyisessä tilanteessa ja miten sitä tulisi politiikassa käyttää. Vaikka kulttuurierot ovat merkittäviä läntisessä ja itäisessä sivilisaatioissa, tarkastellaan vain millaisia riskejä olisi syytä ottaa Suomen kansan vallanpitäjien päätöksissä.

Mietitäänpä Naton merkitystä Suomen ”maariskille”

Suomella on pitkä raja Venäjään ja Venäjää pidetään nykyään aggressiivisena sotimaan. Ensiksi pitää selvittää kuinka todennäköisesti Venäjä on aggressiivinen sotija. Nykyajan uutisoinnissa on idealismia, mikä pitää huomata. Venäjän federaatio syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena 25. joulukuuta 1991. Kiistoja oli ja valkoisen hallintotalon yläkerta sytytettiin palamaan tykin laukauksin. Kymmenien liittovaltioiden vallankumouksessa ei kai syntynyt yhtäkään kuolon uhria sotilastoimin, vaikka osa valtioista päätti itsenäisyydestä. Tämä jo viittaa siihen, etteivät venäläiset ole kovin sotaintoista kansaa.

Venäjällä kuitenkin pyritään välttämään mielettömien vaihtoehtojen valintaa, jopa tykkien avulla. Kommunistien vastavallankumousyritys piti saada nopeasti loppumaan. Kaipa tämä opittiin kantapään kautta Stalinin kommunismin aikana, eikä haluttu enää siirtyä mielettömiin aikoihin, joista kansalaisille ja valtiolle syntyi vakavia ongelmia.

Nato on toiminut vuodesta 1949 ja on ollut mukana lukuisissa sodissa tähän mennessä. Afganistanissa yritettiin saada Naton jäsenten mukaista valtiota pystyyn vuosina 2001-2021, minkä epäonnistuttua ainoa keino lopettaa sota oli poistua maasta. Muihinkin sotiin ovat Nato maat osallistuneet, Libyan sisällissota 2011, jossa surmattiin Libyan hyvä diktaattori, jonka aikana Libyasta oli kehittynyt Afrikan lukutaitoisin ja rikkain maa, sekä Jugoslavian pommitukset vuonna 1999. Tämä riittääkin osoittamaan, että Nato taitaa olla sotilaallisesti aggressiivinen.

Kun otetaan huomioon lisäksi 80 vuotta kestänyt rauhan aika Suomen sotien jälkeen, sekin on vihje, että kommunistinen NL ei ollut eikä Venäjä ole lännen demokratiaa kunnioittavalla Suomelle aggressiivinen uhkailija. Vai olisiko Ukrainan sota kääntänyt Venäjän suunnitelmat lisätä maailman suurinta aluettaan vielä valloitussotien avulla? Tähän kyllä vastaus vaatisi vankkoja perusteluja, koska Ukrainan sodassakaan ei ollut alussa ollenkaan kysymys aluelisäyksestä vaan Ukrainan venäjänkielisten tai mielisten turvaamisesta Ukrainan sisällissodassa. Venäläisten sotavoimien puuttuessa tilanteeseen tilanne kyllä muuttui, kun alueilla äänestettiin Venäjään liittymisen puolesta. Sisällissota syntyy kansalaisten erimielisyydestä ja niihin yleensä muut maat puuttuvat omia etuja ajaakseen.

Talvisodan virallisten tietojen mukaan Suomen oli pakko suostua aselepoon, perääntymiseen rintamalinjoilta ja suuriin aluemenetyksiin, koska sotavoimat olivat lopussa. Ristiriitaisesti myös väitetään, että venäläiset halusivat valloittaa koko Suomen. Valloitushalu ei ehkä kuitenkaan ollut sodan pääasia.

Haluaisiko Venäjä tulevaisuudessa valloittaa Suomen ja ottaa siitä koituvan riskin?

Suomessa on ehkä Euroopan vahvimmat puolustusvoimat. Tämä on tarpeen, koska ei olla varma tulevaisuudesta. Suomessa on tätä uhkaa ajateltu ja arvioitu sen turvallisuuden hoitamisesta koituvia riskejä. On ajateltu, että vähäinen uhka on olemassa mutta sodan seuraukset ovat vakavia. Riski on siten kohtalainen tai peräti suuri ja siksi kannattaa uhrata kansan varoja miljardien sotavarusteluun.

Jos Venäjä suunnittelisi Suomen valloitusta, Venäjän sotilasjohto arvioisi Suomen valloituksen etuja ja varmasti on sotimisen riskin laskenutkin, kun hyökkäystä on sotilasnäkökohdista tutkittu. On helppo arvioida, että riski on suuri. Seuraa paljon menetyksiä kummallekin osapuolelle, mistä ei maan saaminen hallintoon ei ole riittävä etu.

Kuinka suuri olisi hyöty, jos Venäjä valloittaisi Suomen? Olisihan siitä hyötyä, Suomi on toistaiseksi rikas ja kehittynyt maa ja samalla Venäjän yhteydet merille paranisivat. Mutta alueen haltuunotto maksaisi paljon uhreja ja Suomi köyhtyisi. Suomalaiset ovat olleet itsepäisiä ja sissisota saattaisi aiheuttaa vuosiksi vahinkoja. Riski on liian suuri ja lännen viha vain lisääntyisi. Vain sotahullu ottaisi riskin.

Onko Suomesta ollut uhkaa Venäjälle, jotta siitä syystä Suomi kannattaisi valloittaa. Sitä oli 1920 luvulla, kun tuhatkunta suomalaista tunkeutui Itä-Karjalaan liittääkseen alueet Suomeen. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaikka Venäjällä oli silloin suuria ongelmia vallankumouksesta johtuen.

80 vuoteen Suomesta ei ole ollut uhkaa ja puolueeton Suomi ei kykene menestyviin sotatoimiin Venäjää vastaan. Sellaista riskiä ei typeräkään venäläisiä vihaava ottaisi. Suomen uhka Venäjälle on siten hyvin pieni.

Jopa todella itsenäisestä Suomesta olisi paljon enemmän hyötyä kuin sodan vaurioittaman maa valloituksesta. Jos Venäjää johdetaan harkiten, itsenäinen puolueeton Suomi on vähäisen riskin naapuri. Sota Suomen valloittamiseksi olisi suuri riski, sitä ei kannata ottaa.

Presidentin sanaa käyttäen, ”maariski” on muuttunut

Nato jäsenyys muuttaa tietenkin tilannetta, Suomi ei ole enää olematon turvallisuusriski, koska Venäjälle on selvinnyt Ukrainan sodassa Naton osuus taisteluihin. Nato maat ovat luovuttaneet raskasta aseistusta ohjuksineen Ukrainalle. Nato maat puolustavat mielestään oikeutetusti läntisiä näkemyksiään. On selvää, että venäläisen hallinnon ajattelussa Suomen uhka heidän turvallisuudelleen on kasvanut kohtalaiseksi.

Jos Suomessa valtaan pääsee henkilöitä, jotka puhuvat Karjalan palauttamisesta takaisin suomalaisten hallintaan, turvallisuusuhka kasvaa merkittävästi. Koska Suomen rajan tuntumassa on kaksi kaupunkia, Pietari ja Murmansk sekä tärkeä ratayhteys, Naton tukema sotavarustelutilanne lisäisi uhkaa.

Uhka lisääntyy entisestään, jos suomeen kerätään Naton aseistusta ja tukikohtia. Suomen turvallisuusuhka Venäjällä saataisi kohota suureksi. Uhka voitaisiin kuvitella niin suureksi, että sen poistamisesta koituisi riittävä hyöty. Siksi tilanne pitäisi ratkaista samalla tavalla kuin Ukrainan itäosissa. Venäjä voi päättää ottaa sodan riskin. Venäjän uhka Suomelle riippuu suomalaistenkin päätöksistä.

Maariski saattaa lisääntyä merkittävästi

On siis selvää, että Natoon liittyessään suomalaiset ottivat kohtalaisen riskin ja tässä tilanteessa huono ulkopolitiikka voi johtaa suureen riskinottoon. Saattaa olla, että jotkut vähä-älyiset uskovat Naton voittavan sodan Venäjää vastaan ja sota kannattaa aloittaa siitä saadun hyödyn vuoksi. Näin ajattelevat eivät ymmärrä laskea riskiä realistisin ja historiallisin perustein. Suomessa tapahtui 1940 juuri sillä tavalla, että Saksa tulee voittamaan ja riski kannattaa ottaa. Saksa hävisi ja riskin otto tuli tavattoman kalliiksi.

Todennäköisyys Saksan voittoon olisi tarvinnut arvioida monelta taholta, koska Saksan hävitessä seuraukset olisivat ilmeisesti katastrofaaliset kuten tapahtui. Vaihtoehtona olisi ollut yrittää pysyä sotien ulkopuolella. Siinäkin päätöksessä olisi ollut omat riskinsä, jotka olisi ollut arvioitava. Ajattelu oli kuitenkin niin lukkiutunutta, että sitä mahdollisuutta tuskin kukaan ajatteli vakavasti.

POV

Kirjoittaja on asioita kriittisesti seuraava mietiskelijä, jonka toiveesta kirjoitus julkaistaan nimimerkillä.

Kuvituskuva: Risk reward by Nick Youngson CC BY-SA 3.0 Pix4free

Kirjoittanut Toimitus

---

Kumppani-ilmoitukset

Haluatko lukea geoblokattuja uutisia, esimerkiksi Venäjän mediasta? Tarvitset vain VPN-palvelun.

---