Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoo, että länsi kääntyy kansainvälisten lakien puoleen valikoivasti, välttelee tosiasioihin perustuvaa keskustelua ja yrittää peruuttaa Ukrainan kriisin historian. Venäjä myös näpäytti YK:n pääsihteeri Antonio Guterresia ja vaati, että kaikki täyttävät YK:n peruskirjan mukaiset velvoitteensa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puhui Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä New Yorkissa 20. syyskuuta 2023.
Lavrovin mukaan kollektiivinen länsi kääntyy nykyään lakisääteisten normien ja periaatteiden puoleen valikoivasti ja tapauskohtaisesti, yksinomaan itsekkäiden geopoliittisten tarpeidensa mukaisesti. Hän sanoo, että nimenomaan tämä johtaa väistämättä globaalin vakauden heikkenemiseen ja uusien jännitteen lähteiden syntymiseen.
Venäjä vaatii, että kaikkia YK:n peruskirjan määräyksiä ei noudateta ja sovelleta valikoivasti, vaan kokonaisuudessaan ja keskinäisissä suhteissaan, mukaan lukien suvereenin tasa-arvon periaatteet.
Länsi yrittää peruuttaa Ukrainan kriisin historian
Lavrov taustoittaa puheessaan kronologisesti sitä, millaiset YK:n peruskirjan rikkomukset edelsivät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Vuosina 2004–2005 länsi hyväksyi Kiovan ensimmäisen vallankaappauksen saadakseen amerikkalaismielisen ehdokkaan valtaan, mikä pakotti Ukrainan perustuslakituomioistuimen tekemään laittoman päätöksen järjestää presidentinvaalien kolmas kierros, jollaista maan perustuslaki ei tunne.
Vielä enemmän sekaantuminen sisäisiin asioihin oli ilmeistä toisen Maidanin aikana vuosina 2013-2014. Samainen Victoria Nuland keskusteli Yhdysvaltain Kiovan suurlähettilään kanssa vallankaappauksen jälkeisen hallituksen kokoonpanosta.
“Samalla hän osoitti Euroopan unionille sen todellisen paikan maailmanpolitiikassa Washingtonin näkökulmasta“, Lavrov muistutti viitaten kuuluisaan “Fuck The EU” -vuotoon puhelinkeskustelusta.
“Helmikuussa 2014 amerikkalaisten valitsemista hahmoista tuli keskeisiä osallistujia verisessä vallankaappauksessa, joka järjestettiin, muistutan teitä, päivää sen jälkeen, kun Saksan, Puolan ja Ranskan takaama sopimus saavutettiin Ukrainan laillisesti valitun presidentin ja oppositiojohtajien välillä”, Lavrov jatkoi luetteloaan.
Hänen mukaansa sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta on poljettu monta kertaa.
Välittömästi vallankaappauksen jälkeen vallankaappaajat julistivat, että heidän ehdoton prioriteettinsa oli Ukrainan venäjänkielisten kansalaisten oikeuksien rajoittaminen.
Krimin ja maan kaakkoisosan asukkaat, jotka kieltäytyivät hyväksymästä perustuslain vastaisen vallankaappauksen tuloksia, julistettiin terroristeiksi ja heitä vastaan käynnistettiin rangaistusoperaatio.
Venäjän mukaan Krimillä ja Donbassissa järjestetyt kansanäänestykset noudattavat täysin YK:n peruskirjan 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettua kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatetta, jolta länsimaiset diplomaatit ja poliitikot sulkevat silmänsä.
Lavrov muistuttaa myös Ukrainassa säädetyistä rasistista laeista, joilla on kielletty kaikki venäläinen, mukaan lukien koulutus, tiedotusvälineet, kulttuuri ja ortodoksinen kirkko. Hänen mukaansa kyseessä on YK:n peruskirjan 1 artiklan 3 kohdan rikkomus ja ne toimet ovat myös ristiriidassa Ukrainan perustuslain kanssa, joka asettaa valtion velvollisuudeksi kunnioittaa venäläisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen oikeuksia.
Lavrov ihmettelee kehotuksia toteuttaa rauhankaavaa ja palauttaa Ukrainan vuoden 1991 rajat ja kysyy mitä ihmettä tätä vaativa Ukrainan johto aikoo tehdä venäläisenemmistöisten alueiden asukkaiden kanssa? Kyse on asukkaista, joita on uhattu tuholla toistuvasti julkisesti, virallisella tasolla.
Minskin sopimusten merkitys
Lavrov viittasi puheessaan myös Minskin sopimuksiin. Hänen mukaansa Minskin sopimusten allekirjoittaminen helmikuussa 2015 hyväksyttiin turvallisuusneuvoston erityisellä päätöslauselmalla, joka on täysin peruskirjan 36 artiklan mukainen.
Kuitenkin viime vuonna kaikki Minskin sopimusten allekirjoittajat Angela Merkel, Francois Hollande ja Petro Poroshenko, myönsivät julkisesti, että he eivät aikoneet panna sopimusta täytäntöön. He ostivat vain aikaa Ukrainan aseistamiseen.
“Kaikki nämä vuodet EU ja Nato tukivat suoraan Minskin sopimusten sabotointia ja painostivat Kiovan hallintoa ratkaisemaan Donbassin ongelman väkisin. Tämä tapahtui peruskirjan 25 artiklan vastaisesti, jonka mukaan kaikki YK:n jäsenet ovat velvollisia tottelemaan ja panemaan täytäntöön turvallisuusneuvoston päätöksiä”, Lavrov huomautti.
Lavrov muistutti, että Minskin sopimuspaketissa Venäjän, Saksan, Ranskan ja Ukrainan johtajat allekirjoittivat julistuksen, jossa Berliini ja Pariisi sitoutuivat muun muassa auttamaan Donbassin pankkijärjestelmän palauttamisessa, mutta nämä eivät tehneet asialle mitään.
“He vain katsoivat, kuinka Poroshenko julisti kaikkien näiden velvoitteiden vastaisesti Donbassin kaupan, taloudellisen ja liikenteen saarron”, Lavrov sanoo.
Lavrov sanoo Venäjän neuvotelleen vuosia ennen hyökkäystä. Vuodesta 2015 lähtien Venäjä on vaatinut Minskin sopimusten ehdotonta täytäntöönpanoa. Tämä on täysin YK:n peruskirjan mukaista, jonka mukaan “varmistetaan oikeudenmukaisuus ja sopimuksista ja muista kansainvälisen oikeuden lähteistä johtuvien velvoitteiden noudattaminen”.
Venäjä ei Lavrovin mukaan myöskään kiellä neuvotteluja. Ukraina sen sijaan kieltää. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on allekirjoittanut asetuksen, joka kieltää neuvottelut Putinin hallituksen kanssa.
Länsi välttää asiallista keskustelua, joka perustuu tosiasioihin
Lavrovin mukaan heidän vastustajiensa retoriikassa kuullaan vain iskulauseita hyökkäyksestä, aggressiosta ja liittämisestä, mutta ei sanaakaan ongelman taustalla olevista syistä.
Länsi välttää asiallista keskustelua, joka perustuu tosiasioihin ja kunnioittaa kaikkia YK:n peruskirjan vaatimuksia”, Lavrov sanoi ja jatkoi:
“On vahva vaikutelma, että länsimaiden edustajat pelkäävät ammatillisia keskusteluja, jotka paljastavat heidän demagogiansa.”
Lavrov muistutti, että puhuessaan Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta entiset siirtomaaisännät vaikenevat YK:n päätöksistä Pariisin tarpeesta palauttaa niin sanottu Ranskan Mayotte Komorien liitolle ja Lontoon poistua Chagosin saaristosta sekä aloittaa neuvottelut Buenos Airesin kanssa Malvinassaarilla.
“Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kannattajat teeskentelevät nyt, etteivät he muista Minskin sopimusten tarkoitusta. Haluan muistuttaa, että ne tehtiin Donbassin yhdistämiseksi Ukrainan kanssa takaamalla ensinnäkin perusihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeus äidinkieleen”, Lavrov huomatti.
Tarve kehittää käytäntöä riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen
Muista YK:n peruskirjan periaatteista, joiden noudattaminen voisi estää turvallisuuskriisin Euroopassa ja auttaa sopimaan luottamusta lisäävistä toimenpiteistä, jotka perustuvat etujen tasapainoon, Lavrov mainitsi puheessaan YK:n peruskirjan 8 luvun 2 artiklan, jossa vahvistetaan tarve kehittää käytäntöä riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen alueellisten järjestöjen avulla.
Tämän periaatteen mukaisesti Venäjä yhdessä liittolaistensa kanssa on johdonmukaisesti puoltanut yhteyksien luomista Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöjen, CSTO:n ja Naton välille helpottaakseen ETYJ-huippukokousten turvallisuuden jakamattomuutta koskevien päätösten täytäntöönpanoa edellyttäen erityisesti seuraavaa:
“Että yhdellekään valtiolle, valtioryhmälle tai järjestölle ei voida antaa ensisijaista vastuuta rauhan ja vakauden ylläpitämisestä ETYJ-alueella tai pitää mitä tahansa alueen osaa vaikutuspiirissään.”
Lavrov sanoo, että kaikki tietävät Naton tekevän juuri tätä. Se on yrittänyt saada täyden hyödyn Euroopassa ja nyt Aasian ja Tyynenmeren alueella.
“Monet CSTO:n korkeimpien elinten Natolle esittämät vetoomukset jätettiin huomiotta. Syynä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten ylimieliseen kantaan, kuten jokainen voi nykyään nähdä, on haluttomuus käydä minkäänlaista tasa-arvoista vuoropuhelua kenenkään kanssa”, Lavrov jyrähti ja jatkoi:
“Jos Nato ei olisi hylännyt CSTO:n yhteistyöehdotuksia, niin ehkä tällä olisi vältytty monilta kielteisiltä prosesseilta, jotka johtivat nykyiseen Euroopan kriisiin, koska he vuosikymmeniä kieltäytyivät kuuntelemasta Venäjää tai pettivät sitä.”
Näpäytys YK:n pääsihteerille
Puheessaan turvallisuusneuvostolle Lavrov muistutti tarpeesta panna YK:n peruskirja tiukasti täytäntöön jäsenvaltioiden lisäksi myös YK:n sihteeristön toimesta.
Perusoikeuskirjan artiklan 100 mukaisesti sihteeristön on toimittava puolueettomasti, eikä se saa saada ohjeita miltään hallitukselta.
Venäjä haluaa kiinnittää huomiota YK:n peruskirjan 2 artiklaan ja sen keskeiseen kohtaan numero 1: Järjestö perustuu valtioiden suvereenin tasa-arvon periaatteeseen.
Periaatetta kehittäessään YK:n yleiskokous vahvisti vuoden 1970 julistuksessa, että “jokaisella valtiolla on luovuttamaton oikeus valita poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen järjestelmänsä kenenkään puuttumatta”.
Tähän liittyen Lavrov nosti esiin vakavan kysymyksen YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin puheesta 29. maaliskuuta:
“Autokraattinen hallinto ei takaa vakautta, se on katalysaattori kaaokselle ja konflikteille, ja vahvat demokraattiset yhteiskunnat kykenevät korjaamaan itseään ja ne voivat edistää muutosta, jopa radikaalia muutosta, ilman verenvuodatusta tai väkivaltaa”, Guterres sanoi puheessaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin YK:n ulkopuolella koolle kutsumassa Summit for Democracy -kokouksessa.
Yhdysvallat kutsui kokoukseen osallistujia Lavrovin mukaan sen perusteella, kuinka lojaaleja ne ovat Yhdysvalloille.
“Yritykset käyttää tällaisia vertaisfoorumeita luonteeltaan maailmanlaajuisista kysymyksistä keskustelemiseen ovat suoraan ristiriidassa YK:n peruskirjan 1 artiklan 4 kohdan kanssa, jossa todetaan tarve “varmistaa YK:n rooli toimien koordinointikeskuksena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, Lavrov sanoi.
Lavrov viittasi samassa tarkoituksessa myös Ranskan ja Saksan useita vuosia sitten julistamaan multilateralistien liittoon.
“He kutsuivat myös vain tottelevaisia, mikä itsessään vahvistaa haluttomuutta päästä eroon siirtomaamentaliteista”, Lavrov paalutti.
Myös pakotejärjestelmiin liittyvä ongelma vaatii huomiota
Lavrovin mukaan on jo tullut normiksi, että turvallisuusneuvosto pitkien neuvottelujen jälkeen, tiukasti YK:n peruskirjan mukaisesti, hyväksyy pakotteet tiettyä maata vastaan, ja sitten Yhdysvallat ja sen liittolaiset asettavat lisää yksipuolisia rajoituksia samaa valtiota vastaan, vaikka ne eivät ole saaneet turvallisuusneuvoston hyväksyntää eivätkä sisälly sen päätöslauselmaan osana sovittua pakettia.
“Kaiken tämän vuoksi on entistä tärkeämpää pohtia kysymystä sen varmistamisesta, että sen jälkeen, kun turvallisuusneuvosto on hyväksynyt pakotepäätöslauselman, millään YK:n jäsenillä ei olisi oikeutta devalvoida sitä ottamalla käyttöön omia laittomia rajoituksiaan samaa maata vastaan”, Lavrov sanoi.
Lavrov sanoi, että myös pakotteiden niin sanottujen humanitaaristen rajojen aihe vaatii huomiota.
“Olisi oikein, että vastedes pakotehankkeiden turvallisuusneuvostolle esittelyyn liittyisi arvioiden toimittaminen niiden vaikutuksista kansalaisiin YK:n humanitaaristen järjestöjen kautta, eikä länsimaisten kollegoiden demagogisia lausuntoja, joiden mukaan tavalliset ihmiset eivät joudu kärsimään”, Lavrov huomautti.
Kaikkien täytettävä velvollisuutensa YK:n peruskirjan mukaan
Puheensa lopuksi Lavrov muistutti, että lähes 80 vuotta sitten allekirjoittaessaan YK:n peruskirjan maailman johtajat suostuivat kunnioittamaan erilaisten valtioiden suvereenia tasa-arvoa. Hänen mukaan ihmiskunta siis toisin sanoen tunnusti silloinkin tasa-arvoisen, monikeskisen maailmanjärjestyksen tarpeen kehityksensä kestävyyden ja turvallisuuden takaajana.
“Siksi emme tänään puhu alistumisesta jonkinlaiseen sääntöihin perustuvaan maailmanjärjestykseen, vaan puhumme siitä, että jokainen täyttää ne velvollisuudet, jotka annettiin allekirjoittaessaan ja ratifioiessaan YK:n peruskirjan kokonaisuudessaan ja yhteenliittyminä”, Lavrov päätti.
Lavrovin koko puhe englanninkielisellä tekstityksellä on katsottavissa Long Islandin yliopiston valtiotieteen apulaisprofessori Michael Rossin Youtube-kanavalla.
Lähde: Youtube
Kuvituskuva: Mid.ru, CC BY 4.0
Kirjoittanut Kimmo Kautio
Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.
Kumppani-ilmoitukset
Haluatko lukea geoblokattuja uutisia, esimerkiksi Venäjän mediasta? Tarvitset vain VPN-palvelun.
Venäjä muistuttaa siitä kamaluudesta, mitämtapahtui 2014, että länsimaat vaikuttivat Ukrainan tapahtumiin ja politiikkaan. Venäjä kuitenkin unohtaa sen, että Venäjä pyrki ihan samalla tavalla vaikuttamaan Ukrainaan korruptoimalla venäjämielisiä aina presidenttiä myöten. Länsi todellakin laittoi rahaa aika paljon vaikuttamiseen, mutta Venäjä laittoi paljon enemmän. Venäjän ja venäjämielisten mielestä Venäjällä on oikeus vaikuttaa Ukrainaan tukemalla kaikin keinoin venäjämielisiä, mutta länsimailla ei ole oikeutta vaikuttaa Ukrainaan tukemalla länsimielisiä, joita muuten oli enemmän kuin venäjämielisiä.
Venäjä vaikutti Ukrainaan siten, että vastoin kansan tahtoa Ukrainan silloinen presidentti pyrki liittämään Ukrainan Euraasian talousliittoon, joka olisi johtanut köyhyyteen ja siihen, että Venäjä olisi lypsänyt Ukrainaa sen liiton avulla. Kansa, kansan selvä enemmistö halusi, että lähestytään länttä ja tehdään sopimuksia EU:n kanssa. Kansa halusi parempaa elämää ja kehittää maataan, eikä taantumusta, mitä Venäjä-riippuvaisuus edusti.
Heti pätkähti mieleen, miksi länsimaat eivät tukeneet enemmän Ukrainaa 2014 ja olisivat päässeet vähemmillä kuluilla. Nyt on tukirahoja virrannut 300 miljardia, josta Suomenkin osuus on 1,5 miljardia. Jos siis kommentoijan väite tukirahoista olisi totta. Tuloksista päätellen väitteen todenperäisyyttä voi epäillä suuresti.
Toisessa kappaleessa on siinäkin epäilyjä herättävää. Kun Suomi oli suomettunut eli olimme riippuvaisia venäläisistä, kuten sanotaan, menestyimme erinomaisesti. Sotavelat ja korvaukset maksettiin 25 vuodessa, rakennettiin useita yliopistoja, koulutus kehittyi ja syntyi jopa suuryhtiö Nokia. Pääsimme eroon suomettumisesta NL:n hajottua ja liityimme läntiseen maailmaan. Velat kasvoivat sotavelkoja suuremmiksi ja kasvavat jatkuvasti lisää. Taitaakin olla niin, että olemme lännen lypsettävinä tai ainakin pakotteiden orja.
Mainiota että myös VS eikä vain MV referoi laajasti Lavrovia. Että Suomessa on edes tynkää rationaalisen harkinnan pohjaksi. Muutenhan tämä on kaksoisstandardien ja yksinkertaisten pelkojen aluetta.