Ranskalaispoliitikko ja ex-ministeri Arnaud Montebourg sanoo, että Yhdysvallat sekaantuu yksipuolisesti suvereenien maiden asioihin kaikilla aloilla. Hänen mielestään orjuuteensa tottuneen Ranskan on löydettävä uudelleen vapautensa.

Ranskalaispoliitikko Arnaud Montebourg, joka toimi Ranskan teollisuuden uudistamisen ja digitaaliasioiden talousministerinä vuosina 2012–2014, antoi yllättävän ja hieman odottamattomankin vastauksen, kun häneltä kysyttiin haastattelussa, millä menetelmällä amerikkalaiset käyvät taloudellista sotaa Ranskaa vastaan:

“He käyttävät sotilaallisia työkaluja. Ensinnäkin he käyttävät kaikkia kuuntelu- ja tiedustelujärjestelmiä, joita he rakensivat syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. He eivät kuuntele terroristeja… no, he toki kuuntelevat ja se on erittäin hyvä… mutta he kuuntelevat myös ulkomaisia yrityksiä, jotka kilpailevat heidän kanssaan”, Montebourg sanoi.

“Toiseksi heillä on työkalu, jota kutsutaan ekstraterritoriaaliseksi laiksi. Amerikkalaiset käyttävät eräänlaista lakia, joka on imperialistista lakia, joka tarkoittaa itsensä julistamista toimivaltaisiksi asioissa, jotka eivät millään tavalla koske heitä”, Montebourg täräytti.

Montebourg kertoi näkemyksensä tueksi esimerkkitapauksia. Ensimmäiseksi esimerkiksi Yhdysvaltojen toiminnasta hän nostaa Indonesian ja junia ja muuta kiskokalustoa sekä näiden ohjausjärjestelmiä valmistavan ranskalaisyritys Alstomin välisen sopimuksen.

“He [Yhdysvallat] katsovat, että tässä asiassa tehtiin rikos 10 vuotta sitten ja haastavat Alstomin oikeuteen! Yhdysvallat ei ole uhri, mikään amerikkalainen yritys ei ollut mukana tässä tapauksessa. He julistavat itsensä maailman poliisiksi heikentämällä suvereeneja etuja. Siksi tämä on sekaantumista. He tekevät sitä kaikilla aloilla ja erityisesti talouden alalla”, Montebourg sanoo.

Toiseksi esimerkiski Montebourg mainitsee ITAR:in, joka on Yhdysvaltojen sääntelyjärjestelmä, joka rajoittaa ja valvoo puolustukseen liittyvän teknologian vientiä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden ja muiden ulkopoliittisten tavoitteiden turvaamiseksi. ITAR:in puitteissa Yhdysvallat on asettanut luettelon 22 000 komponentista, joille se myöntää itselleen oikeuden sallia tai kieltää vieraan valtion vientiä.

“Esimerkki: ostat ITAR-listalla olevaa lakkaa laittaaksesi sitä Rafalen [ranskalaisen hävittäjäkoneen] siipiin, koska sitä ei valmisteta Ranskassa vaan Yhdysvalloissa tai muualla… tämän yksittäisen lakan takia he varaavat itselleen oikeuden sanoa: “teillä on oikeus viedä sellaiseen ja sellaiseen maahan, mutta ei tähän, koska se on Amerikan yhdysvaltojen vihollinen”, Montebourg selittää.

“He kielsivät Rafalen viennin Egyptiin ITAR:n takia”, Montebourg huokaa ja jatkaa:

“Meidän pitäisi kiireellisesti tuottaa nämä 22 000 tuotetta Ranskassa… Tai Euroopassa, liittoutuneissa maissa, jotka ovat myös ITAR:n uhreja. Tämä on suvereenia politiikkaa”, Montebourg lataa.

Montebourg kertoo myös Yhdysvaltain Patriot Actista, laista joka annettiin 11. syyskuuta 2001 terrori-iskujen jälkeen:

“Kun amerikkalainen yritys ostaa ranskalaisen yrityksen, Yhdysvaltain hallituksella on yksipuolinen valta pyytää kaikki tiedot amerikkalaisen yrityksen määräysvallassa olevasta yrityksestä. Ehdottomasti kaikki tiedot: patentit, teknologiat, ihmiset jne. Ilman motivaatiota ja ilman oikeudellista lupaa, mikä tarkoittaa, että nämä ovat laittomia hakuja“, Montebourg sanoo.

Ranskan suvereniteetin kiihkeänä puolustajana tunnettu Montebourg muisteli maansa eliitin viimeisten vuosikymmenten pettämistä hastattelussaan ranskalaismedia Élucidille. Hän kertoi, mitä hän näki valtakaudellaan ja kuinka hän yritti taistella välttääkseen katastrofaalisen skenaarion, jossa oligarkia, joka ei ole kiinnostunut kansakunnan kohtalosta, myi Ranskan osiksi.

Sotaa käyvässä ja taloudellisesti epävarmassa Euroopassa havaitsemme enemmän kuin koskaan tämän absurdin politiikan aiheuttamat vahingot.

Kysyttäessä, miksi Ranska ei koskaan vastaa sen suvereniteettiin kohdistuviin hyökkäyksiin, Montebourg viittaa sisäistettyyn tai omaksuttuun heikkouteen. Kansakunta on ikäänkuin tottunut orjuuteensa, eikä enää ymmärrä edes kyseenalaistaa sitä:

“Étienne de La Boétie kirjoitti erittäin kauniin kirjan vapaaehtoisesta orjuudesta. Hän sanoo, että orjuus on tottumiskysymys. Emme enää ymmärrä, että olemme menettäneet vapautemme. Meidän on löydettävä se uudelleen ja hyväksyttävä tämän vapauden hinta.”

Lähde: Elucid

Kuva: OFFICIAL LEWEB PHOTOS, CC BY 2.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.