Oli parikin aihetta joista ajattelin kirjoittaa ja ehkäpä laitan ne tänne myöhemmin.
Jotenkin halusin tehdä vähän positiivisemman ja en välttämättä niin provokatiivisen kirjoituksen mitä esimerkiksi aikaisempi oli.
Kuitenkin kun tässä ajassa isompaa lössiä koitetaan saada orjamoodiin, niin on ihan hyvä että on meitä vastarannankiiskejä jotka uskaltavat puolustaa yksilön oikeuksia, yhteistä hyvää sekä Suomea ja sen itsenäisyyttä ylipäätään.
Ajattelin että tässä kirjoituksessa voitaisiin vähän vauhdittaa Kyminlinnan elpymistä kun se on itselleni tärkeä, hyvin tärkeä asia.
Sen eteen on nyt aivan valtavasti suunnitelmia ja niitä viedään eteenpäin ja joitakin hyvin vauhdikkaastikin.
Minusta suurin ongelma tällä hetkellä on se, että Kyminlinnalle ei ole vielä toimivaa kaavaa.
Lisäksi Kotka on sen kaavoituksen suhteen noin 2 vuotta jäljessä ja mitään syytä miksi se on tökkinyt, niin sitä ei ole kerrottu.
Se ettei toimivaa kaavaa ole, niin asioita ei päästä viemään niin nopeasti tahdissa eteenpäin kuin ehkä oikeasti voitaisiin jo tässä vaiheessa tehdä.
Ainakin parilla yrittäjällä on hyvinkin mielenkiintoisia kuvioita Kyminlinnan suhteen joita ei voida ilman kaavaa toteuttaa.
Se on kuitenkin ilahduttavaa, että yleisesti ottaen Kotka on tajunnut että Kyminlinna on muutakin kuin muurien takainen maailma.
Myöskin Kyminlinnan ympärillä olevat alueet joista valtaosa on Kotkan kaupungin hallinnassa, niin niiden kehittämistä on alettu miettiä.
Esimerkkinä vaikkapa kulku- ja pyöräreittien kehittäminen tai grillikatoksien suunnittelu Kymijoen lähettyville.
Kaava on ehkä se jännin ja ajankohtaisin asia tällä hetkellä.
Ja senkin takia tämä kirjoitus on tehty, että sitä kannattaisi oikeasti kiirehtiä ja saada se ainakin tämän vuoden aikana valmiiksi.
Toinen iso Kyminlinnaan liittyvä asia liittyy Petteri Orpoon.
Jonkun pitäisi ottaa Kyminlinnasta vetovastuu.
Kyllä kaava auttaa siihen, että yrittäjiä saattaa tulla alueelle, mutta jos koko alueella ei ole operoijaa, niin Kyminlinnan pitkäjänteisestä kehittämisestä ei oikein tule mitään.
Valitettavasti vain raha ja rahoitus on yksi keskeinen asia jotta Kyminlinna pelastuisi.
Kun huomioidaan että kyseesssä on valtava alue jossa voidaan tehdä vaikka mitä, sinne voidaan rakentaa uutta ja tehdä tapahtumia, niin silti summat ovat vain muutamia satoja tuhansia euroja vuodessa.
Joten sen minkä esimerkiksi valtio sinne laittaa, niin se tulee takaisin verotuloina.
Muurien rakentaminen on asia erikseen ja vanhoihin kasarmeihinkin pitää panostaa jossain kohti.
Kuitenkin alkuun päästään hyvinkin pienillä panostuksilla jos tahtoa on.
Ja vuonna 2016 kun Petteri Orpo oli Kotkassa niin hän lupasi miettiä voisiko valtiolta löytyä rahaa Kyminlinnaan:
Nyt kun Orposta tulee pääministeri, niin toivoisin ettei hän ole unohtanut Kyminlinnaa.
Koska se ei valtiolle oikeasti ole kuluerä vaan kun se saadaan auki ja toimimaan, niin se työllistää ja luo uusia yrityksiä.
Asioita siis tapahtuu Kyminlinnan suhteen ja tapahtuisi vielä enemmänkin ja nopeammassa aikasyklissä jos Kyminlinnalle saataisiin toimiva kaava sekä Orpo antaisi rahoituksen Metsähallitukselle.
Kun alkuun on päästy niin itse uskon, että Kyminlinna luo itse alueelleen ekosysteemin joka itse huolehtii sitten tulevaisuudessa että Kyminlinna voi hyvin.
Nyt vaan alkuun pitää päästä jotta kehitys lähtisi omatoimisesti vauhtiin Kyminlinnassa.
Isojen toimijoiden siis pitää nyt tehdä isoja päätöksiä Kyminlinnan eteen.
Tämän kirjoituksen Vastavuoro -palstalle on kirjoittanutjarno jäppinen
Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.
Kirjoittanut jarno jäppinen
Kirjailija Kyminlinnan puolustaja Ja monta muuta segmenttiä kaupan päälle.
