Professorin mukaan mikään pakotteita asettava valtio, joka osoittaa välinpitämättömyyttä maailman haavoittuvimpien ryhmien ahdinkoa kohtaan, ei voi kutsua itseään vapauden puolustajaksi.
Professori Francisco Rodríguez Josef Korbel School of International Studiesista Denverin yliopistosta kirjoittaa Financial Timesin artikkelissaan siitä, miten länsimaiden asettamilla pakotteilla on dramaattinen negatiivinen vaikutus haavoittuvassa asemassa olevien elintasoon.
Rodríguez pohjustaa kertomalla, miten yritykset kerätä avustuksia Syyrian maanjäristyksen uhreille törmäsivät Yhdysvaltain pakotteisiin. Vasta julkisen kohun jälkeen presidentti Joe Bidenin hallinto myönsi määräaikaisen luvan toimittaa apua.
Rodríguez osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että pakotteiden kohteena on tällä hetkellä 27 prosenttia kaikista valtioista ja 29 prosenttia maailmantaloudesta. Vielä 1990-luvulla pakotteet vaikuttivat alle kymmeneen prosenttiin maista ja noin viiteen prosenttiin maailmantaloudesta.
Rodríguez kirjoittaa:
“Todisteet osoittavat ratkaisevasti, että sanktiot pahentavat elinoloja kohdemaissa. Katsoin 32 akateemista paperia, joissa arvioitiin niiden vaikutus. Näistä 30 havaitsi jatkuvasti kielteisiä vaikutuksia toimenpiteisiin, jotka vaihtelivat köyhyydestä, epätasa-arvosta ja kasvusta terveyteen ja ihmisoikeuksiin.
Vahinkojen suuruus on dramaattinen. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että pakotteet johtaisivat valtion bruttokansantuotteen laskuun jopa 26 prosentilla, mikä vastaa suuren laman aikaa. Toiseksi todettiin, että naisten elinajanodote putoaa 1,4 vuodella – samalla tavalla, kuin pandemian arvioitu vaikutus maailmanlaajuiseen kuolleisuuteen. Monissa tapauksissa vahingot ovat samanlaisia kuin aseellisten selkkausten aikana, mikä tekee talouspakotteista mahdollisesti tappavimman länsivaltojen käyttämän aseen.”
Professorin mukaan sanktioita määräävät hallitukset jättävät liian usein syrjään huolensa niiden haitoista:
“Kun otetaan huomioon todisteiden painoarvo, heidän asenteensa kuvastaa välinpitämättömyyttä kehitysmaiden ihmisten elämää kohtaan. Mikään valtio, joka osoittaa tällaista välinpitämättömyyttä maailman haavoittuvimpien ryhmien ahdinkoa kohtaan, ei voi kutsua itseään vapauden puolustajaksi”, professori Rodríguez jyrähtää.
Lähde: Financial Times
Kuvituskuva: Pexels free photos
Kirjoittanut Kimmo Kautio
Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.
Niin, USA tappoi YK:n mukaan Irakissa yli 500 000 lasta, joista iso osa kuoli pakotteiden takia.
Välttämättömät lääkkeet, rokotteet, sairaalatarvikkeet, ruoka ym oli pakotelistalla.
Madeleine Albright sanoi sitten 60 minuuttia ohjelmassa että se puolimiljoonaa kuollutta lasta oli hinta mikä kannatti maksaa.
No voi. Nämä humaanit ja pahisvaltion pakotteiden kohteena olevat valtiot voisivat toki jakaa resursseja näille haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kansallissosialismia kannattavienkin olen nähnyt perustelevan keskitysleirien vankien surkeita olosuhteita vihollisvaltioiden agressiolla.
Hyvä, että tätäkin tietoa julkistetaan. Kysymyksessä on todellinen tieto, koska sen ymmärtää jokainen ajatteleva. Pakotteet on tarkoitettu maan talouden heikentämiseksi. On aivan selvää, että pakotteiden synty vaikuttaa eniten heikommassa olevien elinoloihin.
Ajatellaan Venäjä pakotteita. Ne eivät vaikuta mitenkään valtion johtajistoon. Sotatarvikkeiden valmistusta jatketaan kuten ennenkin. Siihen tietenkin tarvitaan työtä ja rahaa. Työnteosta on hyötyä keskitasoisille, mutta on aivan varmaa, että huonommissa oloissa olevien elämä heikentyy.
Venäjä pakotteet vaikuttavat Suomessa vielä enemmän heikommissa taloudellisissa oloissa eläviin, koska energian hinnat ovat nousseet, jonka seurauksena ravinnon hinnat ovat kohonneet. Ei tarvitse olla edes köyhä, pakotteet heikentävät silti elämän tasoa. Hallitusneuvotteluissa juuri pohditaan, mistä sosiaaliturvassa leikataan jos velkaantumista vähennetään. Todennäköisesti Venäjä-pakotteet heikentävät meidän huonossa asemassa olevien elämää enemmän kuin Venäjällä.