Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde totesi maanantaina New Yorkissa, että olemme matkalla jakautuneeseen maailmaan. Talousoimittaja Izabella Kaminska näkee, että Lagarden puhe antaa viitteitä siirtymisestä sotatalouteen.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde puhui maanantain varsin merkityksellisiä sanoja New Yorkissa ulkosuhteiden neuvostossa C. Peter McColoughin Kansainvälisen talouden sarjassa.

Lagarden puhetta kommentoi Twitterissä Izabella Kaminska, joka on The Blind Spot -julkaisun perustaja ja päätoimittaja sekä Politico Europen vanhempi taloustoimittaja. Hän näkee, että Lagarden puhe moninapaisuudesta antaa viitteitä “siirtymisestä sotatalouteen”.

“Olemme todistamassa globaalin talouden pirstoutumista kilpaileviksi ryhmittymiksi, jotka voivat hyvinkin sulautua kahden maailman kahden suurimman talouden johtaman blokin ympärille”, Lagarde sanoi.

Kaminska tulkitsee tämän tarkoittavan käytännössä sitä, että “sota on tulossa ja olet joko puolellamme tai meitä vastaan”.

Lagarden mukaan saatamme ensinnäkin nähdä enemmän epävakautta, kun globaali tarjonnan joustavuus hiipuu; ja toiseksi voimme nähdä enemmän moninapaisuutta geopoliittisten jännitteiden kasvaessa edelleen. Kaminska tulkitsee, että inflaatio jatkuu ja saattaa jopa esiintyä tilapäisiä tarjontapuolen häiriöitä.

“Yhdysvallat on nykyään täysin riippuvainen vähintään 14 kriittisen mineraalin tuonnista, ja Eurooppa on riippuvainen Kiinasta 98-prosenttisesti harvinaisten maametallien hankinnassa. Näiden rintamien toimitushäiriöt voivat vaikuttaa talouden kriittisiin sektoreihin, kuten autoteollisuuteen ja sen siirtymiseen sähköautojen tuotantoon”, Lagarde sanoi.

Luottamus dollarijärjestelmään hiipuu

Dollarihegemonia on tavallaan antanut kaiken tapahtua, sanoo Kaminska. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen puolestaan myönsi CNN:lle sunnuntaina, että Washingtonin yksipuoliset pakotteet maille ympäri maailmaa “voivat heikentää dollarin hegemoniaa”.

Yellenin huomautukset edustavat Yhdysvaltain korkeimman tason virkamiehen merkittävää julkista tunnustusta siitä, että sen lisääntyvä sanktioiden käyttö on ruokkinut kasvavaa pyrkimystä purkaa dollarin asema globaalissa etelässä.

“Uudet kauppatavat voivat myös johtaa uusiin liittoutumiin. Eräässä tutkimuksessa todetaan, että liittoutumat voivat lisätä valuutan osuutta kumppanin varantotalletuksista noin 30 prosenttiyksikköä”, sanoi Lagarde.

Kaikki tämä luo Lagarden mukaan mahdollisuuksia tietyille maille vähentää riippuvuuttaan länsimaisista maksujärjestelmistä ja valuuttakehyksistä. Hän toisin sanoen myöntää, että pakotteet ovat saattaneet heikentää dollarin neutraalisuutta ja heikentää luottamusta dollarijärjestelmää kohtaan.

“Kehityssuuntaukset eivät viittaa välittömään Yhdysvaltain dollarin tai euron määräävän aseman menettämiseen. Toistaiseksi tiedot eivät osoita olennaisia muutoksia kansainvälisten valuuttojen käytössä. Ne viittaavat kuitenkin siihen, että kansainvälisen valuutan asemaa ei enää pitäisi pitää itsestäänselvyytenä”, Lagarde huomautti.

“Älkää siis panikoiko ihan vielä, mutta panikoikaa vähäsen”, Kaminska tulkkaa Lagardea.

“Jos riippumattomat keskuspankit kohtaavat jatkuvia tarjontahäiriöitä, ne voivat ja tulevat jatkamaan hintavakauden varmistamista. Mutta tämä voidaan saavuttaa pienemmillä kustannuksilla, jos muut politiikat ovat yhteistyöhaluisia ja auttavat täydentämään tarjontakapasiteettia”, Lagarde sanoo.

Kaminska tulkitsee Lagarden viestivän, että keskuspankkien riippumattomuus tulee todennäköisesti olemaan haitallista tässä vaiheessa ja yhdenmukaistettujen keskuspankkien olisi parempi tukea toisiaan tarvittaessa.

Lagarde varoittaa, että mikäli finanssipolitiikka keskittyy pääasiassa tulojen tukemiseen kustannuspaineiden kompensoimiseksi, se yleensä nostaa inflaatiota, lisää lainakustannuksia ja vähentää investointeja uuteen tarjontaan.

Kaminska tulkitsee Lagardea:

“Käännös: meillä on yksi mahdollisuus olla tulematta Neuvostoliitoksi vuonna 1990 ja meidän on keskityttävä heittämään kaikki jäljellä oleva pääomamme energia- ja valmistusriippumattomuuden saavuttamiseen.”

“Vaikka 50-60 prosenttia USA:n ulkomailla olevista lyhytaikaisista varoista on sellaisten hallitusten käsissä, joilla on vahvat siteet Yhdysvaltoihin – eli niitä ei todennäköisesti myydä geopoliittisista syistä – tärkein yksittäinen kansainvälisen valuutan käyttöön vaikuttava tekijä on edelleen perusasioiden vahvuus”, sanoo Lagarde.

Kaminskan mukaan tämä tarkoittaa, että noin 40–50 prosenttia Yhdysvaltojen lyhytaikaisista varoista on sellaisten hallitusten käsissä, joilla on valtava vaikutus “perusasioihin” (eli hyödykkeisiin).

Lisää EU:ta – patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin

Lagarde sanoo suoraan, että on saatava valmiiksi Euroopan pääomamarkkinaliitto. Hänen mukaansa se on ratkaisevassa asemassa määritettäessä, pysyykö euro maailman johtavien valuuttojen joukossa vai tulevatko muut sen tilalle.

“Se, miten keskuspankit navigoivat digitaalisella aikakaudella – kuten innovoivat maksujärjestelmiään ja laskevat liikkeeseen digitaalisia valuuttoja – on myös kriittistä sille, mitkä valuutat lopulta nousevat ja laskevat. Tämä on tärkeä syy, miksi EKP tutkii perusteellisesti, miten digitaalinen euro voisi toimia parhaiten, jos se käynnistetään”, Lagarde sanoo.

Lagarden mukaan aika miettiä, miten reagoida muuttuvaan geopolitiikkaan ei ole silloin, kun pirstoutuminen on käynnissä, vaan ennen sitä.

“Lainatakseni Ernest Hemingwaytä, pirstoutuminen voi tapahtua kahdella tavalla: vähitellen ja sitten yhtäkkiä”, Lagarde sanoi.

Lähteet: Twitter, Euroopan keskuspankki, Geopolitical Economy

Kuvituskuva: Michael Wuertenberg, CC BY-SA 2.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.