Nato ja Suomen siihen liittyminen on saanut ihmiset miettimään hyvinkin tärkeitä asioita.

Itsekin mietin miten siihen suhtautuisin ja sitten mietin kuntalaisaloitteen tekemistä, että ei Naton tukikohtaa Kotkaan.

Jotenkin tuntui että tekisin sen vääristä syistä.

Ja todennäköisesti siinä kävisi niin, että ihmiset vaan pimahtaisivat siitä, virkamiehet vastaisivat diibadaabaa ja mikään ei muuttuisi.

Lisäksi oma maineeni kirjallisena rettelöitsijänä vain lisääntyisi.

Se mitä ajan tälläkin kirjoituksella takaa on se, että ihmiset alkaisivat itse ajattelemaan omilla aivoillaan, eikä lööppilehtien mielipiteillä.

Sekä tuon oman ajattelun perusteella ihmiset ottaisivat oman elämänsä omaan hallintaansa.

Mikä tässä ajassa on yllättävänkin harvinaista.

Joten päätin tehdä kirjoituksen siitä, että kannattaako tällä hetkellä armeijaan tai reserviin kuulua vai ei, koska se on aihe josta puhutaan nyt todella paljon netissä vaan ei valtamediassa.

Tällä hetkellä on kaksi Suomea: se minkä valtamedia haluaisi olevan ja sitten tavallisten ihmisten maailma ja nuo maailmat ovat valtavassa ristiriidassa tällä hetkellä.

Mennään aiheeseen.

Onko enää edes olemassa Suomen armeijaa joka olisi suomalaisten hallinnassa?

Kaikki armeijan käyneet eivät ole tätä mieltä ja niinpä hurja määrä suomalaisia eroaa armeijasta tällä hetkellä.

Tätä aihetta ei isosti valtamediassa käsitellä ja se vähä mikä sitä käsitellään, niin: valtamedian, virkamiesten ja poliitikkojen mukaan se on väärin ja epäisänmaallista.

Onko se oikeasti sitä?

Kuinka isänmaallisia esimerkiksi meidän nykyiset poliitikkomme ovat?

Moni on eronnut reservistä, koska he kokevat että ovat sotilasvalassa luvanneet puolustaa itsenäistä Suomea.

Moni kokee, että EU:n ja Nato – jäsenyyden myötä tuota itsenäisyyttä ei enää ole.

Moni myöskin kaipaa sitä, että Suomi rakensi vuosikymmeniä hyviä suhteita ensin Neuvostoliittoon ja sitten Venäjään.

Tämä myöskin mahdollisti kahdenvälisen kaupan ja matkailun ja se myöskin auttoi Suomen taloutta.

Venäjä on myöskin usein todennut, että Suomi ei ole Venäjälle uhka, mutta Nato on ja nyt kun Suomi on Natossa niin Venäjä ilmeisesti pitää nykyistä NatoSuomea uhkana.

On siis mahdollista, että Natoon meneminen voi vaikuttaa siihen että Venäjä tulee reagoimaan tähän tilanteeseen ja tuomaan joukkoja tai jopa ydinaseita rajan läheisyyteen.

Kaikki reservissä olevat eivät ole innostuneet siitä, että Nato saattaa vaarantaa Suomen turvallisuuden.

Realiteetti nyt kuitenkin on se, että Venäjä on Suomen naapuri ja se on paljon isompi valtio kuin Suomi.

Lisäksi se omaa myöskin ydinaseita ja paljonpaljon meitä isomman armeijan.

Joten jos ei ole itsenäistä Suomea, niin kannattaako sitä sitten puolustaakaan?

Joten kyllä monella joka reservistä on eronnut, niin hänellä on pointti tuolle eroamiselleen.

Ja minulla jos kellä olisi jopa hyvät perusteet erota reservistä.

Minua kiusattiin tarhassa, esikoulussa ja etenkin koulussa hyvin rankasti.

Jostain syystä tai siitä että niitä kiusaajia sitten oli intissä, niin minua kiusattiin myöskin siellä.

Ja kun puhun kiusaamisesta, niin en puhu pienestä nimittelystä vaan kovan luokan simputtamisesta ja väkivaltarikoksista.

Minut on pakotettu olemaan alasti muiden tupalaisten edessa alikersanttien ja kokelaiden painostuksesta.

Minua on lyöty säännöllisesti rynkynperällä selkään ja päähän.

Fyysistä väkivaltaa oli muutenkin jonkun verran.

Henkistä väkivaltaa sitäkin enemmän.

Sekä tietenkin julkista häpäisemistä muiden armeijatovereiden edessä.

Kaapillani käytiin jatkuvasti ja tavaroitani pengottiin minkä ehdittiin.

Ja kyllä minulta jopa varastettiin armeijassa.

Joten minä siis vihaan oman armeija – aikani ihmisiä ja sitä aikaa ihan samalla tavalla kuin minä vihaan kouluaikani koulukiusaajia ja sitä aikaa.

En halua heille yhtään mitään hyvää enkä halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.

Ja jos voisin palata taaksepäin, niin lopettaisin armeijassa olon ensimmäiseen päivään ja sitten ottaisin yhteyttä toimittajiin ja kertoisin mitä sen ajan armeijassa ihan oikeasti tapahtuu.

Ja minua on oikeasti oksettanut aina se kun tultiin aikuisikään, niin nämä ihmiset jotka ovat tuhonneet lapsuuttani ja nuoruuttani tulevat leikkimään kaveria.

Ja kun intissä on oltu yhdessä niin jotenkin sen ajan mukamas pitäisi miehen elämässä olevan sitä aikaa jota pitää kaivata takaisin.

Armeijassa myöskään kapiaiset ja virallinen taho ei tehnyt yhtään mitään estääkseen kiusaamiseni.

Lisäksi tehtiin hyvin selväksi että mitään virallisia valituksia ei kannata tehdä jos ei halua oman tilanteensa pahenevan.

Eli en tunne mitään siteitä niihin ihmisiin joiden kanssa armeijassa olimme ja toivon totisesti etten kohtaa yhtään ketään heistä enää.

Ja sitten on vielä Armeijan ylipäällikkömme jonka sekavat puheet aseiden hyvästä rasvauksesta ja muut lausunnot ovat tehneet sen, että minusta tällä hetkellä armeijan ylipäällikkömme on samassa henkisessä tilassa kuin Urho Kekkonen oli 80 – luvun alussa.

Minusta nykyinen armeijan ylipäällikkömme on kauniistikin sanoen menettänyt todellisuudentajunsa.

Kannattaa myöskin muistaa, että jos tilanne menee pahaksi, niin Sannat, Saulit, Petterit ja ketkä nyt johdossa silloin ovatkaan ja jotka luotsaavat meitä konfliktiin, niin he ovat ensimmäisenä sitten koneessa kohti Lontoota tai New Yorkia.

Siellä he sitten ovat valmiita johtamaan meitä suureen sotaan, jota siis ei käytännössä tarvitsisi käydä jos seuraisimme sitä työtä minkä Kekkonen ja Paasikivi meille jättivät.

Silti näistä hyvistä ja perustelluista syistä erota, niin en ole vielä lähettänyt erokirjettäni.

Olen kuitenkin sotiemme veteraaneille aika paljon velkaa, vaikken sinällään armeijallemme olekaan.

Seuraan tilannetta hyvin huolestuneena tällä hetkellä ja missään oloissa en lähde käymään mitään Naton sotaa Venäjää vastaan.

Jos Venäjä olisi ollut itsenäiselle Suomelle uhka, niin olisin ollut puolustamassa Suomea.

Lisäksi minusta silloin me nuoremmat olisimme olleet sen sotaveteraaneille velkaa.

Nato ja Venäjä sekä se että Nato alkaisi sotia Suomen kautta omaa sotaansa eikä Suomea olisi uhattu Venäjän toimesta, niin se ei kyllä minusta ole se mihin minä olen sotilasvalassa lupautunut.

Sinällään tämä on hyvä pohdinnan arvoinen paikka.

Suomesta annetaan koko ajan valtaa Suomen ulkopuolelle ja seuraava paha rasti taitaa olla WHO:n pandemiasopimus jonka seurauksena jos se hyväksytään, niin Suomen ulkopuolella päätetään miten suomalaisia kohdellaan seuraavassa pandemiassa.

Se voi myöskin tarkoittaa sitä, että jos et mene vapaaehtoiseti hakemaan kokeellista rokotetta flunssaan verrattavaan tautiin, niin Naton joukot saattavat tulla repimään sinut leireille jossa sinut pakkorokotetaan.

Vaikka et uskoisikaan että näin tulee tapahtumaan, niin lainsäädäntöä ajetaan jo parhaillaan tähän suuntaan, että näin voidaan tehdä jos vallanpäättäjiä niin huvittaa tehdä.

Joten kun päättäjiämme ei kiinnosta näköjään Suomen etu tai suomalaisten hyvinvointi vaan kaikki tehdään niin kuin eliitti haluaa Suomen ulkopuolella, niin tavalliselle ihmiselle jää aika vähän valtaa siihen miten hän voi vaikuttaa asioihin.

Mutta hän voi vaikuttaa asioihin, jos ei isolla kädellä niin hän voi päättää onko hän osa tuota hullunmyllyä vai ei.

Ei ole pakko äänestää.

Ei ole pakko kuulua mihinkään puolueeseen.

Ei ole pakko tehdä töitä.

Voi käyttää mieluummin käteistä kuin digivaluuttaa jota on helpompi seurata ja valvoa.

Voi käyttää järkeään ja olla ottamatta kokeellista rokotetta.

Ja voi erota armeijasta tai olla menemättä armeijaan jos kokee, että näin tekemällä asiat menevät huonompaan suuntaan.

Ja tästä vallanpitäjät eivät pidä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikaan, että ihmiset ajattelevat, puhuvat sekä toimivat sen perusteella mikä itselle on oikein ja mikä väärin.

He haluaisivat että ihmiset ulkoistaisivat oman elämänsä kulun heille.

Joka tapauksessa että Suomi pelastuisi, niin meidän on yhä enemmän arjessa alettava ajattelemaan mikä palvelee Suomea ja suomalaisia.

Se tarkoittaa kulutuspäätösten tekemistä ja myöskin olemaan osallistumatta globalistien suunnitelmiin.

Eliitti haluaa orjuutta meidät ja muunkin maailman ja he haluaisivat että me otamme ilolla heidän orjuutussuunnitelmansa vastaan ja kiittäisimme heitä vielä siitä.

Tässä tapauksessa he haluaisivat että suomalaiset lähtisivät iloisin mielin sotimaan Venäjää vastaan vaikkei se olisikaan meille uhka.

Miksi eliitti haluaa sitten meidät sotaan Venäjää vastaan?

Miksi Ukrainaan ei haluta rauhaa lännessä vaikka ukrainalaiset ja venäläiset olivat jo aikoja sitten valmiita rauhanneuvotteluihin?

Nyt tulee ilkeä lause: kyse on rahasta.

Sota tekee hyvää taloudelle ja erityisesti sota joka ei kosketa sitä maata joka tekee ja myy aseita, niin sen taloudelle se tekee todella hyvää.

Ukrainaan viedään paljon aseita ja se pitää suuret aseteollisuusyritykset huippuvoitoissa.

Myöskin sodan kautta Ukraina on tuhottu maantasalle ja se pitää rakentaa nollasta uudestaan.

Black Rockilla on jo suunnitelma Ukrainan uudelleen rakentamiseksi ja tulee tapahtumaan ihan sama kuin Irakissa aikoinaan, että suuret amerikkalaiset yritykset tulevat hyötymään tästä jälleen rakennuksesta isolla kädellä.

Aikoinaan Irakilaiset eivät hyötyneet siitä että se maa tuhottiin ja rakennettiin uudestaan, mutta amerikkalaiset suuryritykset hyötyivät.

Ja todennäköiseti ne tulevat hyötymään myöskin Ukrainan jälleenrakentamisesta.

Joten ymmärrän sen jos kovin moni ei halua lähteä sotaan, jota ei tarvitse käydä vain sen takia että amerikkalaiset suuryritykset hyötyisivät siitä.

Kirjoittanut jarno jäppinen

Kirjailija Kyminlinnan puolustaja Ja monta muuta segmenttiä kaupan päälle.