Kiinan presidentti Xi Jinping nimesi Yhdysvallat Kiinan “sulkemisen“, “piirittämisen” ja “tukahduttamisen” takana. Vaikka hänen retoriikkansa oli provosoivaa, se ei ollut teknisesti väärin, kirjoittaa Financial Timesin pääkommentaattori ja kolumnisti Edward Luce.

Tällä viikolla Kiinan presidentti Xi Jinping meni pidemmälle kuin aiemmin nimetessään Yhdysvallat Kiinan “sulkemisen“, “piirittämisen” ja “tukahduttamisen” takana. Vaikka hänen retoriikkansa oli provosoivaa, se ei ollut teknisesti väärin, kirjoittaa Financial Timesin pääkommentaattori ja kolumnisti Edward Luce.

Luce kirjoittaa, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on edelleen virallisesti sitoutunut yrittämään yhteistyötä Kiinan kanssa, mutta Biden ajautui viime kuussa tältä kurssilta sivuun kuin sääpallo. Washingtonin paniikki 1800-luvun tekniikasta sai Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin peruuttamaan Pekingin matkansa, mikä tasoitti tietä Bidenin ja Xin huippukokoukselle.

Lucen mukaan Washingtonin ryhmäajattelu johti Bidenin ylireagointiin. Yhteisymmärrys on nyt niin haukkamaista, että se voi nähdä kaiken Kiinaan kurottelun heikkoutena. Historioitsija Max Boot on huomauttanut, että Yhdysvaltojen molempien valtapuolueiden yhteisymmärräys ei ole aina hyvä asia.

Luce sanoo, että Jotkut Amerikan pahimmista virheistä – vuoden 1964 Tonkininlahden päätöslauselma, joka johti Vietnamin sotaan, tai vuoden 2002 Irakin sodan päätöslauselma – olivat puolueiden yhteisymmärryksen tulosta.

“Alkuperäinen ajatus eristämisestä esitettiin George Kennanin vuoden 1947 Foreign Affairs -esseessä, The Sources of Soviet Conduct. Se oli vaatimattomampi kuin Yhdysvaltojen nykyään politiikkana oleva julistamaton eristäminen”, Luce kirjoittaa.

“Tämän päivän lähestymistapa on eristäminen-plus”, hän toteaa.

Kun Xi viittaa “piirittämiseen“, hän ajattelee Amerikan syveneviä siteitä Kiinan naapureihin. Japani on tuplannut puolustusbudjettinsa ja Yhdysvallat on lähentynyt myös Filippiinejä ja Intiaa. Kuvaan kuuluu myös Aukusin ydinsukellusvenesopimus Australian ja Iso-Britannian kanssa.

Yhdysvallat on lisännyt myös Taiwanin aseistamista. Viime syyskuussa Yhdysvallat suututti Kiinaa hyväksymällä 1,1 miljardin dollarin asepaketin Taiwanille. Maaliskuun alussa Reuters kertoi, että Yhdysvallat on hyväksynyt mahdollisen 619 miljoonan dollarin uusien aseiden myynnin Taiwanille, mukaan lukien F-16-hävittäjiin tarkoitetut ohjukset.

Lucen mukaan tämän päivän kylmällä sodalla ei ole loppua.

“Toisin kuin Neuvostoliitto, joka oli naamioitunut imperiumi, Kiina elää historiallisilla rajoillaan, eikä se todennäköisesti koskaan hajoa. Yhdysvallat tarvitsee strategian selviytyäkseen Kiinan kanssa, joka on aina olemassa”, Luce kirjoittaa.

Luce leikittelee ajatuskokeella, olisivatko Yhdysvallat ja Kiina ristiriidassa, vaikka Taiwania ei olisi olemassa? Hänen oma arvauksensa on kyllä.

Antagonismi huippujen ja nousevien voimien välillä on osa ihmisen tarinaa ja Luce arvelee, ettei ole mitenkään ilmeistä, että ristiriita häviäisi edes sellaisessa tilanteessa, että Kiina olisi yksipuoluejärjestelmän sijaan demokratia.

Lähteet: Financial Times, BBC, Reuters

Kuvituskuva: Territory of American Canada/Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.