Yhdysvallat oli valmis iskemään myös liittolaisten ja puolueettomien maiden alueille, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedot käyvät ilmi toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen – vakoilu Suomessa vuodelta 1982.

Vuoden 1969 syyskuussa saksalaislehdet Der Spiegel ja Stern julkaisivat tietoja asiakirjoista, joita ne olivat saaneet haltuunsa. Asiakirjoista kävi ilmi, että Yhdysvalloilla oli suunnitelma ydinsodan aloittamiseksi kautta Euroopan, jos Neuvostoliitto hyökkäisi länteen.

Seuraavan vuoden helmikuussa 1970 Stern oli saanut käsiinsä Yhdysvaltain armeijan salaisen käsikirjan Handbook of Nuclear Yield Requirements, josta ilmeni, että maalla oli suunnitelmat yli tuhannen siviilikohteen tuhoamiseksi Euroopassa ja Lähi-Idässä.

Kesällä 1981 The Sunday Times julkaisi lisää vanhoja asiakirjoja, joissa mainittiin ydiniskujen kohteena myös Suomi. Luettelot olivat peräisin vuodelta 1963.

Syksyllä 1981 Panorama ja Stern julkaisivat 1970-luvulta peräisin olleita asiakirjoja, joiden mukaan USA oli valinnut Euroopasta 23 389 ydinpommikohdetta, joista vain vajaa kymmenesosa sijaitsi Varsovan liiton alueella. Loput ohjukset oli siis tähdätty muualle Eurooppaan. Tiedot oli merkitty huippusalaisiksi vuoteen 2003 saakka.

Edellä mainitut tiedot käyvät ilmi toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen – vakoilu Suomessa vuodelta 1982.

Rislakki kirjoittaa tuolloin julki tulleista asiakirjoista paljastuneen, että Yhdysvallat oli valmis tekemään ennaltaehkäiseviä yllätysiskuja Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan kohteiden lisäksi myös puolueettomien maiden ja liittolaisten alueille kohteisiin, joita Neuvostoliitto voisi käyttää hyväkseen, eli esimerkiksi lentokentille.

“Suomeen oli näiden papereiden (OPLAN 10-1 ja 100-6) mukaan määrä pudottaa 23 ydinpommia 19 paikkakunnalle. Ne ovat Kemi (kaksi pommia), Kajaani, Kaukonen, Vaasa, Lappeenranta, Kauhava, Siikakangas, Sodankylä, Tampere, Helsinki (kaksi pommia), Turku, Pori, Oulu, Kuopio ja Luonetjärvi. Kaikki suomalaiset kohteet ovat listan alkupäässä.”

Ylen mukaan Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusarkisto julkaisi maaliluetteloita virallisesti vuoden 2015 lopulla.

Lähde: Jukka Rislakki: Erittäin salainen – vakoilu Suomessa, Love Kirjat 1982.

Kuvituskuva: Pexels free photos

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.