Emmanuel Todd on ranskalainen antropologi, historioitsija, politiikan tutkija, esseisti, futuristi ja kirjailija. Useista hänen teoksistaan on tullut yhteiskuntatieteiden klassikoita. Hänen viimeisin kirjansa, “Kolmas maailmansota on alkanut”, julkaistiin vuonna 2022 Japanissa ja se myi 100 000 kappaletta.

Emmanuel Todd puhui Venäjän ja Ukrainan vastakkainasettelusta sekä tämän sodan ideologisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista Le Figaron haastattelussa.

Toddin mukaan on selvää, että konfliktista, joka alkoi rajoitettuna aluesotana ja laajeni globaaliksi taloudelliseksi yhteenotoksi kollektiivisen lännen sekä Venäjän ja Kiinan välillä, on tullut maailmansota.

“Luulen, että Kremlin laskelma oli, että tämä rappeutunut yhteiskunta [Ukraina] murenee heti ensimmäisellä shokilla, mutta olemme päinvastoin havainneet, että hajoava yhteiskunta, jos sitä ruokkii ulkoiset taloudelliset ja sotilaalliset resurssit, voi löytää sodassa uudenlaisen tasapainon ja jopa horisontin, toivon”, Todd sanoo.

Mearsheimerin linjoilla?

Todd sanoo olevansa konfliktista samaa mieltä Chicagon yliopiston valtiotieteen professori John Mearsheimerin analyysin kanssa:

“Mearsheimer kertoo, että Ukraina, jonka armeijan Naton sotilaat (amerikkalaiset, brittiläiset ja puolalaiset) olivat ottaneet haltuunsa ainakin vuodesta 2014 lähtien, oli siis de facto Naton jäsen ja että venäläiset olivat ilmoittaneet, etteivät he koskaan suvaitsisi Ukrainaa Natossa. Heidän näkökulmastaan venäläiset ovat siis sodassa, joka on puolustava ja ennaltaehkäisevä. Mearsheimer lisäsi, ettei meillä olisi mitään syytä iloita venäläisten mahdollisista vaikeuksista, koska koska tämä on heille eksistentiaalinen kysymys ja mitä vaikeampi se olisi, sitä kovemmin he iskisivät. Analyysi näyttää pitävän paikkansa”, Todd perustelee.

Hän kuitenkin moittii Mearsheimeria siitä, että hyvän amerikkalaisen tavoin tämä yliarvioi omaa maataan:

“Hän katsoo, että jos venäläisille Ukrainan sota on eksistentiaalinen, amerikkalaisille se on periaatteessa vain yksi valtapeli muiden joukossa. Vietnamin, Irakin ja Afganistanin jälkeen, mitä vielä yhdestä romahduksesta? Amerikkalaisen geopolitiikan perusaksiooma on: “Voimme tehdä mitä haluamme, koska olemme suojassa, kaukana, kahden valtameren välissä, meille ei koskaan tapahdu mitään”. Amerikalle mikään ei olisi eksistentiaalista”, Todd kritisoi.

Toddin mielestä riittämätön analyysi saa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin etenemään mielettömästi. Hän sanoo, että Amerikka on hauras ja Venäjän talouden odottamaton sietokyky työntää nyt Yhdysvaltain imperialistista järjestelmää kuilun partaalle:

“Jos Venäjän talous vastustaisi pakotteita loputtomiin ja onnistuisi uuvuttamaan Euroopan talouden samalla kun se itse pitää pintansa Kiinan tukemana, amerikkalaiset maailman raha- ja rahoituskontrollit romahtaisivat ja niiden myötä Yhdysvaltojen mahdollisuus rahoittaa valtava kauppavajeensa. Turhaan. Tästä sodasta on siksi tullut Yhdysvalloille eksistentiaalinen. Yhtään enempää kuin Venäjä ei voi vetäytyä konfliktista, hekään eivät voi päästää irti. Tästä syystä olemme nyt loputtomassa sodassa, yhteenotossa, jonka tuloksena täytyy olla jommankumman romahtaminen”, Todd manaa.

Yhdysvallat taantuu – Huono uutinen vasallivaltioille?

Todd uskoo vakaasti Yhdysvaltojen olevan taantumassa ja näkee sen huonona uutisena vasallivaltioille. Hän kertoo lukeneensa juuri ennen sotaa julkaistun Intian ulkoministerin S. Jaishankarin kirjan (The India Way), joka näkee amerikkalaisen heikkouden ja joka tietää, ettei Kiinan ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelulla ole voittajaa, mutta se antaa tilaa Intian kaltaisille maille ja monille muille, mutta ei kuitenkaan eurooppalaisille:

“Kaikkialla näemme Yhdysvaltojen heikkenevän, mutta emme Euroopassa ja Japanissa, koska yksi imperialistisen järjestelmän vetäytymisen vaikutuksista on se, että Yhdysvallat vahvistaa otettaan alkuperäisiin protektoraatteihinsa. Kun amerikkalainen järjestelmä kutistuu, se painostaa yhä enemmän protektoraattien paikallisia eliittejä (ja sisällytän tähän koko Euroopan). Ensimmäiset, jotka menettävät kaiken kansallisen autonomian, ovat englantilaiset ja australialaiset.

Internet on tuottanut ihmisten välistä vuorovaikutusta Yhdysvaltojen kanssa anglosfäärissä niin intensiivisesti, että sen akateeminen, media- ja taiteellinen eliitti on niin sanotusti tullut jo anneksoiduksi. Euroopan mantereella meitä suojelevat jossain määrin kansalliskielemme, mutta autonomiamme heikkeneminen on huomattavaa ja nopeaa”, Todd povaa.

Todd korostaa osaamisen ja koulutuksen tärkeyttä. Hän huomauttaa, että Yhdysvallat on nyt kaksi kertaa niin asuttu kuin Venäjä, mutta Yhdysvalloissa vain 7 prosenttia opiskelee insinööritaitoja, kun taas Venäjällä 25 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että Venäjä kouluttaa 30 prosenttia enemmän insinöörejä. 

“USA täyttää aukon ulkomaisilla opiskelijoilla, mutta he ovat pääasiassa intialaisia ja vielä enemmän kiinalaisia. Tämä ei ole turvallista ja on jo laskussa. Se on amerikkalaisten talouden dilemma: se voi kilpailla Kiinan kanssa vain tuomalla ammattitaitoista kiinalaista työvoimaa”, Todd huomauttaa.

Lännen ja muun maailman konflikti on syvemmällä tasolla antropologisten arvojen ristiriita

Sodan ideologisista ja kulttuurisista näkökulmista Todd puhuu muun muassa Venäjän LGBT-propagandaa tukahduttavasta lainsäädännöstä. Hän ajattelee, että saatamme lännessä tuntea itsemme paremmiksi suvaitsevaisuutemme johdosta, mutta geopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna voidaan huomata, että kolme neljäsosaa maailman kulttuureista pohjaa patrilineaarisuuteen.

Patrilineaarisuus eli isälinjaisuus tarkoittaa, että yhteisöissä sukuun kuuluminen ja perimysjärjestys määritellään isän mukaan. Näissä maissa ymmärretään venäläisten asenteita ja ei-länsimaiselle kollektiiville Venäjä vahvistaa rauhoittavaa moraalista konservatiivisuutta.

“Neuvostoliitolla oli tietynlaista pehmeää valtaa, mutta kommunismi pohjimmiltaan kauhistutti koko muslimimaailmaa ateismillaan eikä inspiroinut mitään erityistä Intiassa, Länsi-Bengalin ja Keralan ulkopuolella. Nykyään kuitenkin Venäjä, joka on asemoinut itsensä suurvallan arkkityypiksi – ei ainoastaan antikolonialistiseksi, vaan myös perinteisten tapojen patrilineaaliseksi ja konservatiiviseksi – voi vietellä paljon pidemmälle. On ilmeistä, että Putinin Venäjä, joka on tullut moraalisesti konservatiiviseksi, on tullut myötämieliseksi saudeille, joilla uskon varmasti olevan hieman vaikeuksia amerikkalaisten keskustelujen kanssa esimerkiksi transsukupuolisten naisten pääsystä naistenhuoneeseen”, Todd aprikoi.

Todd näkee traagisen hauskoina länsimedian hokemat siitä, miten Venäjä on eristetty, mutta kun katsomme YK:n äänestyksiä, näemme, että 75 prosenttia maailmasta ei seuraa länttä, joka näyttää silloin hyvin pieneltä.

“Tämä konflikti, jota mediamme kuvailee poliittisten arvojen konfliktiksi, on syvemmällä tasolla antropologisten arvojen ristiriita. Juuri tämä jaon tiedostamaton puoli ja tämä syvyys tekevät vastakkainasettelusta vaarallisen”, Todd huomauttaa.

Lähde: Le Figaro

Kuva: Oestani/Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.