Vuonna 1994 perustetulla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:llä olisi voinut olla keskeinen rooli rauhan palauttamisessa Ukrainan konfliktin keskellä. Rauhanaloite kuitenkin hylättiin Naton ekspansionismin edistämän hegemonisen hankkeen hyväksi, kirjoittaa Glenn Diesen, professori Kaakkois-Norjan yliopistossa. Diesen kommentoi ETYJ:n roolia mielipidekirjoituksessaan CGTN-sivustolla.

Ukrainan sota ja ETYJ:n taantuminen ovat Diesenin mukaan molemmat merkkejä yleiseurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen romahtamisesta.

Diesen sanoo, että ETYJ perustettiin aikana, jolloin Venäjä oli heikko ja Yhdysvallat työnsi Eurooppaan hegemoniaan perustuvaa rinnakkaista turvallisuusarkkitehtuuriaan. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991, kaksi vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen, Yhdysvallat hylkäsi kertomuksen yhteisen Euroopan neuvotellusta rauhasta, joka oli ETYJ:n taustalla.

Kuukausi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen presidentti George Bush julisti voitokkaasti:

“Jumalan armosta Amerikka voitti kylmän sodan… Kylmä sota ei päättynyt, se voitettiin… Me olemme Amerikan Yhdysvallat, lännen johtaja ja lännestä on tullut maailman johtaja.”

Diesen kirjoittaa, että vuoden 1990 Pariisin uutta Eurooppaa koskevan peruskirjan julistamista arvoista “jakamaton turvallisuus” hylättiin, kun Nato alkoi laajentaa turvallisuuttaan Venäjän turvallisuuden kustannuksella.

“Suvereeni tasa-arvo” korvattiin suvereenilla epätasa-arvolla, kun Nato vaati etuoikeutta sekaantua muiden valtioiden sisäisiin asioihin, kaataa hallituksia ja hyökätä liberaalien arvojen edistämisen varjolla. Lopuksi ETYJ:n “ei jakolinjoja” -periaate hylättiin ja Euroopan jakolinjat siirtyivät asteittain kohti Venäjän rajoja.

Laajan ja kattavan ETYJ:n korvaamisesta Naton hegemonialla voi seurata uusi kylmä sota, Diesen sanoo. Hänen mukaansa nykyinen sota oli sekä ennustettavissa että vältettävissä.

Amerikkalainen diplomaatti George F. Kennan varoitti vuonna 1998, että Naton ekspansionismi olisi uuden kylmän sodan alku:

“Tietenkin Venäjältä tulee huono reaktio, ja sitten [Naton laajentajat] sanovat, että olemme aina kertoneet teille. sellaisia ​​ovat venäläiset – mutta tämä on vain väärin”, Kennan sanoi.

Puola kielsi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovilta pääsyn ETYJ:n kokoukseen Puolassa, koska hän on pakotteiden alaisena. Puolan päätös on Diesenin näkemyksen mukaan Yhdysvaltojen innoittama tai suoraan kannattama. Washington esti syyskuussa venäläisten diplomaattien matkustamisen New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen.

“Näemme nyt Puolan vastaavasti väärinkäyttävän asemaansa ETYJ-kokouksen isäntänä sanellakseen, kenen pitäisi saada osallistua.”, Diesen kirjoittaa ja jatkaa:

“Päätös on erittäin vaarallinen, sillä kansainvälinen turvallisuusarkkitehtuuri romahtaa, kun valtiot asettavat yksinoikeudelliset sotilasliitot yhteisiä pelisääntöjä kehittävien, osallistavien instituutioiden edelle”.

Diesenin mukaan pääasiallinen uskollisuus Natoa ja EU:ta kohtaan ennen YK:ta ja ETYJ:iä ei ole vika vaan ominaisuus Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa.

Yhteisen Euroopan eroosio alkoi Diesenin mukaan alle kaksi viikkoa Naton ensimmäisen laajentumisen jälkeen, kun Nato otti valtuudet hyökätä Jugoslaviaan vuonna 1999 ilman YK:n mandaattia. Hyökkäys oli kiistaton kansainvälisen oikeuden rikkomus, mutta sen katsottiin olevan legitiimi, koska Naton väitettiin palvelevan liberaalidemokraattisia arvoja.

“Laillisuuden ja legitimiteetin erottamisen tarkoituksena oli asettaa Nato etusijalle Euroopan ylimpänä auktoriteettina”, Diesen lataa.

Diesen sanoo, että yritykset korvata kansainvälinen oikeus “kansainvälisiin sääntöihin perustuvalla järjestyksellä” virallistavat tämän suvereenin eriarvoisuuden logiikan.

Kommentti:

ETYJ kehitettiin presidentti Urho Kekkosen vuonna 1975 koolle kutsuman ETYK:n rauhankokouksen tulosten pohjalta lieventämään blokkipolitiikkaa ja suurvaltojen vastakkainasettelua, mutta nykyisin sitä käytetään pikemminkin sen välineenä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet näihin rauhanponnisteluihin pohjaavasta “Helsingin hengestä” näyttäytyvät tänä päivänä perin irvokkaina Niinistön vain vähän myöhemmin hylättyä täysin koko suomalainen ulkopolitiikan pitkät perinteet.

Niinistö on Suomen Nato-prosessia johtamalla suorastaan kuseksinut Kekkosen perinnölle ja suomalaisen, rauhaa ja vakautta edistäneen puolueettomuuspolitiikan päälle.

Suomen kansaa kuvaa valitettavan hyvin MTV uutisten tänään uutisoima kysely, jossa Niinistö äänestettiin kaikkien aikojen parhaaksi presidentiksi Kekkosen tullessa toiseksi. Useat kansalaiset vieläpä kommentoivat MTV:n Facebook-sivuilla “Kekkonen ja Niinistö”.

Ilmeisesti politiikka on edelleen suomalaisille jotakin aivan muuta, kuin asiasisältöjä? Ehkä nämä suomalaiset eivät ole puolesta eivätkä vastaan, vaan pikemminkin päinvastoin? Tämä selittänee myös suuren osan pääministeri Sanna Marinin suosiosta.

Lähde: CGTN

Kuva: OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine, CC BY 2.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.