Ihan kaikki Suomessa eivät taida tietää, että Kotkassa sijaitsee kaksi kertaa Vatikaanin kokoinen ja yli 200 – vuotta historiaa omaava kulttuurikohde.

Puhun tietenkin Kyminlinnasta ja siitä, että se on vaarassa tuhoutua.

Sen rakennuksissa hometilanne pahenee ja linnoituksen muuri murenee koko ajan silmin nähden.

Asia on minulle tärkeä, koska asun lähellä Kyminlinnaa ja olen nähnyt sen rappioitumisen ihan läheltä iltalenkkien yhteydessä.

Miksi sen on annettu romahtaa?

Ydinongelma on se, että Kyminlinnan omistaa Senaatti-kiinteistöt eikä se tee mitään sille, vaikka sen kuuluisi lain mukaan huolehtia omistustensa kunnosta.

Esimerkiksi se oli Senaatti – Kiinteistöjen kuningasajatus, että lopetetaan alueella olevien kasarmirakennusten lämmittäminen.

Näin home sai vallan historiallisissa rakennuksissa.

Tämän lisäksi Museovirasto ei puolestaan valvo tai sakota Senaatti-kiinteistöjä.

Senaatti – Kiinteistöt haluaa Kyminlinnasta eroon ja se ei välttämättä ole ollenkaan huono asia.

Vaikka Kyminlinnassa on isojakin haasteita, niin alue tarjoaa myöskin paljon mahdollisuuksia, jotka saisi aika pienillä panostuksilla nousemaan esille.

Kyminlinnassa on metsää ja harvinaisia maalajeja sekä eläimiä.

Siellä on myöskin rakennuksia joissa ei ole hometta ja alue itsessään on laaja ja hyvien kulkureittien ympäröimä.

Valitettavasti Kotkassa ei ole rikasta mesenaattia, joka tulisi pelastamaan tämän historiallisen kohteen, jonka potentiaalia esimerkiksi matkailun edistämiseen Kymijoen kautta emme täysin ymmärrä.

Tässä on se tyly totuus miksi historiallinen Kyminlinna elää alennustilaansa:Kyminlinnasta on vastuussa tällä hetkellä joukko byrokraatteja, jotka pelkäävät omien työpaikkojensa puolesta.

Joten he eivät uskalla tehdä mitään päätöksiä.

Se puolestaan on kaikkein surkein päätös, ettei kukaan uskalla tehdä mitään, koska ajan saatossa se tuhoaa Kyminlinnan.

Mitä siis tehdä?

Lähdetään nyt siitä, että 200 vuotta vanhoja linnoituksia ei ole Suomessa ihan joka nurkassa ja se jo itsessään on valtava mahdollisuus ja voimavara.

Kun semmoinen on Kotkassa, niin toivoisin Kotkan kaupungin havahtuvan siihen ja ymmärtävän vastuunsa.

Vaikka Kotkan kaupunki ei omista Kyminlinnaa, niin kaupungilla on silti moraalinen vastuu linnoituksesta koska se sijaitsee Kotkassa.

Kaikki muu on vastuunpakoilua.

Esimerkiksi sellainen suukaupunki kuin Hamina on ihan sinut omien linnoitustensa kanssa ja Hamina on osannut ottaa ne hyötykäyttöön.

Kyminlinnan pitäisi olla suuri voimavara Kotkalle, jossa yhdistyisi ulkoilu, virkitys- ja kulttuuri sekä paikallinen yritys- ja matkailutoiminta.

Kyminlinnassa paikalliset yritykset sekä järjestöt voisivat järjestää tapahtumia.

Lisäksi sen jo olemassa oleviin rakennuksiin voitaisiin rakentaa pienimuotoista yritystoimintaa kuten kahviloita.

Matkailu ja tapahtumat ovat ne jutut joilla ihmisiä voitaisiin saada muurien sisälle kauempaakin.

En kuitenkaan näe ettei muitakin mahdollisuuksia Kyminlinnasta löytyisi kuten huolella tehty puukauppa voisi sopia hyvinkin sopia sinne.

Tietenkin kaikki, mikä tulevaisuudessa Kyminlinnassa tehdään, niin se täytyy tehdä historiallisia arvoja sekä luontoarvoja kunnioittaen.

Nyt jo muurien sisällä on ollut pienimuotoisia käsityömarkkinoita ja etenkin aikoinaan kerran vuodessa tehty Kyminlinna- päivä oli hyvin suosittu kävijöiden sekä tapahtumassa mukana olevien mukaan.

Myöskin markkinoita kehittämällä siellä voitaisiin myydä pientilallisten tuotteita tai vaikka persoonallisia puuveistoksia.

Mahdollisuuksia on paljon ja perusongelma on se, että jonkun pitäisi ottaa vastuu Kyminlinnasta ja taata, että portit avattaisiin tapahtumien ja markkinoiden järjestäjille.

Kyminlinnassa pitäisi olla operaattori joita esimerkiksi jokaisella kauppakeskuksella on.

Operaattori on tavallaan paikan tai alueen isännöitsijä.

Sellainen puuttuu Kyminlinnasta.

Kuka sitten voisi operoida Kyminlinnaa?

Minusta Kotkan kaupungin pitäisi ottaa asiasta vetovastuu.

Käytännön hyötynä tässä olisi se, että tällöin Kotka voisi voisi käyttää jo olemassa olevia organisaatioitaan kuten puisto – tai kiinteistöosastoaan elvyttääkseen Kyminlinnan.

Kotka tunnetaan puistoistaan ja myöskin uimapaikat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa.

Onkohan päättäjien keskuudessa edes mietitty saataisinko synergiahyötyjä tai vaikka matkailuvaltteja jos puistoja ja uimapaikkoja yhdistettäsiin Kyminlinnaan?

Eli vaikkapa näin: tehdään turisteille pyörälenkki eli vuokraat kaupunkipyörän ja noin viiden kilometrin pyörälenkillä näet Jokipuiston Karhulassa, sieltä sitten piknikille Kyminlinnaan ja sieltä uimaan Tampsan montulle.

Tällaisia jo olemmassa olevien asioiden yhdistelyjä ei ole edes mietitty, jotka lisäisivät vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa ja johon kaupungin ei tarvitsisi laittaa kuin murusia.

Kun Kotkan kaupunki näyttäisi esimerkkiä, että Kyminlinnaan kannattaa panostaa, niin sen jälkeen yritykset ja erilaiset yhteisöt uskaltaisivat tulla perässä .

Itse uskon, että tätä kautta alueelle syntyisi yhteisö joka kehittäisi yhdessä Kyminlinnaa.

Näin voisi syntyä Kyminlinnaan oma taloudellinen ekosysteemi joka ruokkisi itseitseään ja ajan kanssa tätä kautta resursseja menisi esimerkiksi muurin kunnostamiseen tai hometaloista huolehtimiseen.

Lisäksi Kyminlinnaan on mahdollista saada esimerkiksi EU:sta rahoitusta.

Lisäksi Kyminlinnan kehittäminen nostaisi Kotkan mainetta parempaan suuntaan ja se voisi tuoda uusia asukkaita tai jopa paluumuuttajia Kotkaan.

Myöskin ihmiset ovat havahtuneet historiallisen kohteen hätään ja nyt on jo toimijoita jotka ovat saaneet asioita aikaan Kyminlinnan elpymisen suhteen.

Kyminlinnan kesäteatteri vetää joka kesä paljon porukkaa alueelle näytöksillään ja myöskin alueen oppaat ovat saaneet paljon porukkaa vetämilleen kierroksille Kyminlinnassa.

Kaakon elokuvakomissio sai Suomen Hauskin Mies – elokuvan tuotannon Kotkaan, jossa pääkuvauspaikka oli Kyminlinna.

Valitettavasti vain paikalliset virkamiehet sekä poliitikot suhtautuvat nihkeästi siihen, että Kotkan kaupunki ottaisi Kyminlinnan hallintaansa ja vastuun siitä.

Omasta mielestäni kotkalaisten ihmisten ja päättäjien toiveet ja halut eivät näytä kohtaavan Kyminlinnan suhteen.

Joten nyt pitäisi selvittää kuinka iso tahto kotkalaisilla ihmisillä on saada Kyminlinna pelastettua Kotkan kaupungin kautta.

Minusta Kotkassa pitäisi järjestää kuntalaisäänestys siitä, että ottaako Kotkan kaupunki Kyminlinnan pelastettavakseen vai ei.

Kysyttäsiin suoraan kaupunkilaisilta mikä heidän tahotilansa on Kyminlinnan pelastamiseen kun sitä ei näytä oikeasti löytyvän virkamiesten tai poliitikkojen suunnalta.

Muutenkin Suomessa pitäisi lisätä kunnallis- ja kansanäänestyksiä.

Kansalta ei kysytty haluaako se Natoon vai ei vaan päättäjät tekivät tuon päätöksen kansalta kysymättä.

Nyt ollaan tilanteessa, että Turkin takia Natoon emme pääse ja Venäjä on suututettu sillä, että ylipäätään yritettiin mennä Natoon.

Ei ehkä oppikirja esimerkki siitä miten ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulisi tehdä?

Palataan kuntatasolle.

Kotkan kaupungin pitää toimia kuntalaisten toiveiden ja halujen mukaan, niin kuin kuntien ylipäätään.

Äänestys pitäisi toteuttaa näissä olosuhteissa ensi vuoden aikana.

Tämä on se pääsuunnitelmani, että Kotkan kaupungin pitäisi ottaa Kyminlinna haltuunsa ja sen pitäisi olla se operaattori joka vastaisi, että Kyminlinna elpyisi ja toimisi.

Kunnallisäänestyksestä on tehty kuntalaisaloite johon on luvattu vastata, mutta johon vastaaminen on toistaiseksi jäänyt.

Se kertoo jotain siitä miten virkamiehet ja päättäjät oikeasti suhtautuvat siihen ideaan että kuntalaisten ääni kuuluisi kunnassa.

Kyllä se perusideanan on hyvä, että kuntalaiset saisivat päättää kunnan asioista, mutta ei kuitenkaan niin kuin oikeasti ja isoissa asioissa: näyttää olevan päättäjien näkemys asiasta.

Että vaikka teoriassa kaikkien mielestä se on ihan kannatettava ajatus, että kysyttäisiin kuntalaisten mielipidettä miten Kotkan kaupunkina pitäisi suhtautua alueella olevaan haastavassa tilanteessa olevaan historialliseen kohteeseen, joka muuten on kaupan yhden euron hinnasta…

…niin päättäjät eivät oikeasti halua, että kansa virallisesti sanoisi näkemyksensä asiasta.

No, jos Kotka ei nyt halua missään olosuhteissa ottaa Kyminlinnaa hallintaansa ja vastuuta siitä, niin sitten vähintä mitä se voi tehdä on auttaa varasuunnitelman kanssa.

Mikä on varasuunnitelma?

No se on, että jos Kyminlinnalle ei löydy isäntää eli omistajaa joka vastaa siintä, niin mitä jos koko Kyminlinna yhtiöitettäisiin?

Varasuunnitelma on lyhyesti: Kyminlinna Oy.

Minusta alueen päättäjät yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa voisi miettiä sitä mahdollisuutta, että olisi yritys, joka hoitaisi kaikki Kyminlinnaan liittyvät asiat.

Aluksi Kyminlinna Oy:n omistaisi Senaatti-kiinteistöt kokonaan ja sitten ajan kanssa voitaisiin omistuspohjaa laajentaa ja lisätä.

Yhdeksi Kyminlinna Oy:n omistajaksi voisi sitten myöhemmin tulla vaikkapa Kotkan kaupunki.

Se, että Kyminlinna yhtiöitettäsiiin, niin siitä olisi paljonkin hyötyä.

Ensinnäkin Kyminlinna Oy voisi hakea rahoitusta toiminnalleen pankista tai se voisi myydä osakkeita tavallisille ihmisille.

Senaatti – Kiinteistöt ei ole päässyt Kyminlinnasta eroon koska kokonaisuus on kauhean haastava, mutta alueen omistavasta yrityksestä voisi olla ehkä helpompi luopua pienin askelin.

Ja toisinkin päin, että jos Kotka ei halua ottaa vastuuta koko Kyminlinnasta, niin jos alueen omistaa ja sitä hoitaa yksi yhtiö, niin pienen osuuden hankkiminen on aivan eri asia kuin vastuunotto koko kokonaisuudesta.

Lisäksi tavallisilta ihmisiltä voisi löytyä halukkuuta omistaa pieni pala paikallista kulttuurikohdetta.

Ja näin tätä kautta osa alueen tarvitsemasta rahoituksesta järjestyisi.

Paljon pitää siis tehdä ja sekä ennen kaikkea niitä vaikeita päätöksiä jotka vaikuttavat rakenteisiin.

Sen takia tämä kirjoitus oli näin iso ja puuduttava, koska Kyminlinnan tilanne ja siihen vaadittavat ratkaisut vaativat tällaisen perinpohjaisen tarkastelun.

Pienemmät mielipidekirjoitukset raapaisevat vain pintaa ja sitten ne unohdetaan.

Alkavalla viikolla Kotkassa alkaa pienimuotoinen kaupunkifestivaali nimeltä Aaltoja!.

Aaltoja! – tapahtumassa huomioidaan pienimuotoisesti myöskin Kyminlinna.

Toivotaan, että se näkyvyys jonka Kyminlinna tällä viikolla saa veisi asioita eteenpäin ja että oikeasti niitä tärkeitä päätöksiä alettaisiin viemään eteenpäin.

Jos näin ei käy, niin Aaltoja! -tapahtuman Kyminlinna osio on vain valohoitoa kuolevalle historialliselle kohteelle.

 

 

Tämän kirjoituksen Vastavuoro -palstalle on kirjoittanut

jarno jäppinen

Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.
jarno jäppinen
Kirjoittanut jarno jäppinen

Kirjailija Kyminlinnan puolustaja Ja monta muuta segmenttiä kaupan päälle.

4.5 2 Äänet
Arvostele artikkeli
Tilaa
Ilmoita
guest

1 Kommentti
Sisältöpalautteet
Näytä kaikki kommentit
Matti Nieminen
Matti Nieminen
1 kuukausi sitten

Eihän Senaatti kiinteistöjä kiinnosta edes Suomen varuskunnat joista 9/10 homeessa ja varusmiehet kärsii jatkuvasti sisäilma ongelmista. Taikka muistakaan rakennuksista – toki eduskuntaan puskettiin 200 miljoonaa. Sen sijaan painetaan kaikkeen hömpän pömppään mitän milloinkin. Kyllä olisi kirveellä töitä, muuallakin kuin Kymilinnassa….



Contact Us

1
0
Kommentoi ja keskustele!x