Olisi kirvehelle töitä. K- ja S-ryhmän käsiin ajautuneessa vähittäiskaupassa nimittäin.

https://yle.fi/uutiset/74-20000532

Kauppojen ja tuottajien väliset sopimukset ovat hinnaltaan kiinteitä, jopa yli puoli vuotta tulevaisuuteen. Normaalisti se on kai melko hyvä idea (vai onko?), mutta Ukrainan sodan kaltaisessa radikaalissa hintojen nousussa se aiheuttaa tuottajalle suuria tappioita, samaan aikaan kun kauppa pystyy jopa kasvattamaan omaa katettaan ja takomaan ennätyksellisiä voittoja.

Tähän tilanteeseen tarvittaisiin kaksi asiaa: windfall-verolla rahat pois K- ja S-ryhmältä, ja lisäksi uudenlainen sopimuskulttuuri ruokakaupan alalle, jossa hintoihin lisätään raaka-aineiden ja energian hintaa koskeva indeksi. Olkoon sopimus puoli vuotta tulevaisuuteen kuten nykyäänkin, mutta jos tuottajan kustannukset lähtevät yllättävään nousuun, niin lähtee myös kaupan ja tuottajan välisen sopimuksen hinta. Kaupan vahvan neuvotteluaseman takia tämä saattaisi vaatia lakimuutoksen, että tämä ehto on pakollinen sopimuksissa.

Toinen merkittävä epäkohta on, että kaupan ja yksittäisen tuottajan väliset hintaneuvottelut ovat salaisia, ennen ja jälkeen sopimuksen tekemisen. Tällainen menettely estää aitoa kilpailutilannetta tuottajien välillä, ja todennäköisesti heikentää tuottajan saamaa tuloa. Ruoan tuottajien hinnat pitäisi määritellä julkisen pörssin kautta, johon jokainen tuottaja tekee julkisia myyntitarjouksia, ja kaupat tekevät julkisia ostotarjouksia. Tämäkin vaatii lakimuutoksen, että tämä on pakollinen menettely ruokakaupan alalla, koska vahvassa neuvotteluasemassa olevat suuret ketjut eivät muutoin lähtisi tällaiseen. Ei ole heidän etunsa.

Tuottajat myyvät tuotantonsa pääasiassa suurille tukkukaupoille. Myös tukkukauppojen ja vähittäiskauppojen välinen tilanne on epäterve. YLE uutiset kertoo, että K-ryhmän ja S-ryhmän tukut eivät suostu myymään tuotteita täysin tasapuolisesti muille kuin oman ketjunsa vähittäiskaupoille. Tähän tarvittaisiin laki, joka määrää tukkukauppoja kohtelemaan vähittäiskauppa-asiakkaita tasapuolisesti. Jättimäiset S- ja K-konserni pitäisi siinä yhteydessä pilkkoa pienempiin osiin, erottamalla tukkukauppa ja vähittäiskauppa lakisääteisesti eri omistajien hallitsemiksi yrityksiksi, joilla ei saisi enää jatkossa olla suosimiseen eikä brändäykseen perustuvaa kytkentää toisiinsa. Anti-trust lainsäädäntö ei ole turhaa, sellaiselle olisi todellakin käyttöä Suomen vähittäiskaupassa.

YLE uutiset mainitsee myös kaavoituksen syynä vähittäiskaupan keskittymiselle kahden suuren ketjun käsiin. Siinäkin on luultavasti hyvä veli -järjestelmällä osuutensa asiaan. Poliitikkoja on S-ryhmän hallinnossa, ja samaan aikaan kunnan valtuustossa päättämässä kaavoituksesta joka suosii S-ryhmää. Onko kukaan koskaan kuullut käsitteestä nimeltä “jääviys”? Maan tapa. Tässäkin voisi lakimuutoksella edellyttää, että jos monenlaiset eri tahot kyselevät kunnalta tonttia ruoan vähittäiskaupalle, tiettyjen kriteerien mukaan tällaisia tahoja täytyy kohdella aidosti tasapuolisesti. Loppuu ne kultaiset kädenpuristukset kulissien takana.

Kirjoittanut Ion Mittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.