Taloussota Venäjää vastaan on laajin taloudellinen konflikti sitten 1940-luvun. Pakotesota ei kuitenkaan toistaiseksi suju odotetusti, kirjoittaa The Economist 25. elokuuta julkaistussa artikkelissaan.
Yhdysvaltain ja Euroopan helmikuun jälkeen asettamat pakotteet käsittävät tuhansia venäläisiä yhtiöitä ja yrityksiä ja henkilöitä. Pakotteiden lyhyen aikavälin tarkoituksena oli laukaista likviditeetti- ja maksutasekriisi, joka vaikeuttaisi Ukrainan sodan rahoittamista ja pidemmällä tähtäimellä heikentää Venäjän tuotantokapasiteettia. Lisäksi pakotteilla on määrä olla pelotevaikutus muille.
Tavoitteiden takana on artikkelin mukaan uusi länsimainen oppi voimankäytöstä. 1990-luvun yksinapaisuuden hetki, jolloin Yhdysvaltojen ylivalta oli kiistaton, on jäänyt historiaan. Halu sotilaalliseen voimankäyttöön on vähentynyt. Taloudellisten keinojen käyttö näytti tarjoavan vastauksen käyttää valtaa.
Pakotteita on asetettu pienemmille valtioille, mutta ne vietiin Venäjän kohdalla uudelle tasolle. Niiden odotetaan tuottavan vaikutuksia vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi lentoliikenteelle varaosien puutteen vuoksi ja tietoliikenneverkoille päivitysten viivästyksinä. Myös venäläisten kuluttajien odotetaan kaipaavan länsimaisia tuotemerkkejä.
IMF:n arvion mukaan Venäjän bruttokansantuote supistuu 6 prosenttia vuonna 2022. Se on paljon vähemmän kuin maaliskuussa odotettu 15 prosentin pudotus.
“Energian myynti tuottaa tänä vuonna 265 miljardin dollarin vaihtotaseen ylijäämän, mikä on maailman toiseksi suurin Kiinan jälkeen. Talouskriisin jälkeen Venäjän rahoitusjärjestelmä on vakiintunut ja maa löytää uusia toimittajia joillekin tuontituotteille muun muassa Kiinasta. Samaan aikaan Euroopassa energiakriisi voi laukaista taantuman“, artikkeli toteaa.
Economistin mukaan sanktioiden valuvika on se, että ne vaikuttavat viiveellä ja se, että yli 100 maata, joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia, ei pane pakotteita täytäntöön. Globaali talous sopeutuu hyvin häiriöihin, eikä suurimmalla osalla maailman maista ole kiinnostusta pönkittää länsimaista politiikkaa.
Venäjä-pakotteiden oppi on The Economistin mukaan se, että illuusiot Kiinan patoamisesta talouspakotteilla saa hylätä. Toimia tarvitaan useilla rintamilla.
“Ukraina merkitsee uutta 2000-luvun konfliktien aikakautta, jossa sotilaalliset, tekniset ja taloudelliset elementit kietoutuvat toisiinsa. Mutta se ei ole aikakausi, jolloin länsi voi olettaa olevansa etusijalla. Kukaan ei voi torjua aggressiota pelkästään dollarien ja puolijohteiden avulla“, artikkeli päättää.
Lähde: The Economist
Kuvituskuva: Pxhere, CC0
Kirjoittanut Kimmo Kautio
Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.
