Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen ja valtiotieteen tohtori Peter Nyberg ruotivat Euroopan unionin hajoamista aiheuttavia tekijöitä 16. syyskuuta julkaistussa kirjoituksessaan Euroopan unioni on hajoamassa Epoch Times -verkkolehdessä.

“EU:n toiminta on viime aikoihin asti rakennettu kahdelle poliittiselle pilarille, jotka nyt näyttävät murenevan. Ensisijaisesti Saksan kasvu on mahdollistanut epäonnistuneiden talouksien yhteisrahoituksen (halpavelan, EU-budjetin ja keskuspankkien selvitysjärjestelmän kautta) ilman, että EU on pakottanut ne sitoutumaan uudistuksiin, joita on poliittisesti mahdotonta hyväksyä. Hyödyllinen maailmanlaajuinen kehitys on mahdollistanut keskittymisen taloudelliseen integraatioon ja hidastaen kulttuuri-, sosiaali- ja ulkopolitiikan paljon kiistanalaisempaa yhdentymistä“, Malinen ja Nyberg kirjoittavat.

Kirjoittajat toteavat maailmantalouden heikkenemisen yhdessä EU:n harjoittaman politiikan kanssa uhkaavan jäsenmaiden teollisuutta ja elintasoa, vähentävän yhteisen taloudellisen tuen laajuutta ja pakottavan jäsenmaita jälleen arvioimaan halukkuuttaan luovuttaa jälleen uusia paloja itsenäisyydestään. Selvimmin kysymys nousee esiin Italiassa, jonka velka on kestämättömällä tasolla.

“Jäsenmaiden erimielisyydet EKP:n täyttämisestä italialaisilla joukkovelkakirjoilla heikentävät väistämättä liimaa, joka pitää EU:n koossa entiseen tapaan”, Malinen ja Nyberg huomauttavat. Myös energiakriisi kylvää sisäisen konfliktin siemeniä.

Kiistanalaiset asiat kasaantuvat

Unkarin ja Tsekin vastustus EU:n suunnitelemalle kaasun hintakatolle, EU-komission aikeet leikata Unkarin rahoitusta ja yleisemmin kasvavat odotukset yhtenäisyydestä muun muassa poliittisten rahoituksen ehtojen lisääntymisen myötä haastavat unionia.

Unkari tuskin kokee EU:ssa pysymistä edistävänä asiana komission aikeet ja Puolakin on kyllästynyt EU:n jatkuviin lisävaatimuksiin. Puolan hallituspuolueen joukoista on jo väläytelty, että ilman selvää muutosta Brysselin toiminnassa, maa on joutuu vetämään tykit esiin arsenaalistaan.

Myös Venäjä-pakotteiden suhteen on ilmaantunut linjaeroja ja Venäjä luonnollisesti käyttää niitä EU:n yhteenkuuluvuuden rapauttamiseen. Kirjoittajien mielestä on mielenkiintoista nähdä, mitä Saksa voi päättää tehdä, jos energiapulan vaikutus sen talouteen ja väestöön on niin suuri kuin jotkut raportit antavat ymmärtää.

Italia on puun ja kuoren välissä myös kaasukysymyksissä. Kirjoittajien mukaan vain riittävä kaasun saanti pitää valot päällä Pohjois-Italiassa, joka on myös maan teollisuuden keskus.

“Käytännössä tämä tarkoittaa, että presidentti Vladimir Putinilla on kyky työntää Italia syvään taantumaan ja luoda jälleen yksi talouskori EU:hun. Tällä kertaa Saksa ei ehkä pysty takaamaan italialaisten yritysten ja maan pankkien pelastamiseen tarvittavaa rahoitusta. Jos näin on, euroalueella voi hyvinkin syttyä uusi velkakriisi”, Malinen ja Nyberg kirjoittavat.

Kirjoittajat otaksuvat, että EU-komissio rohkaistuu jossain vaiheessa ehdottamaan uutta elpymispakettia, jonka koko tulee olemaan huomattavasti edellistä (800 miljardia) suurempi.

“Komissio todennäköisesti yrittää kerätä lisää valtaa itselleen oleellisesti perustuslain vastaisilla vaatimuksilla, kuten älyttömällä sähkönkulutuksen “pakollisella kysynnän leikkauksella”, kirjoittajat arvelevat.

Kysymykseensä, lähtevätkö kaikki jäsenvaltiot vielä Brysselin peliin mukaan tässä ja tulevissa asioissa, Malinen ja Nyberg vastaavat itse, että eivät olisi siitä niin vakuuttuneita.

Turkkilainen Ekotürk TV haastatteli Tuomas Malista. Voit katsoa Malisen haastattelun alla olevalla Youtube-videolla.

Lähde: The Epoch Times

Kuvituskuva: Pxhere

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.