Amerikkalainen ekonomisti ja useiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen neuvonantajana toiminut Jeffrey Sachs kirjoittaa artikkelissaan Lännen vaarallisen yksinkertainen narratiivi Venäjästä ja Kiinasta, että Kiinan ja Venäjän pelko myydään länsimaiselle yleisölle tosiasioita manipuloimalla.

Sachsin mukaan maailma on ydinkatastrofin partaalla, koska länsimaiset poliittiset johtajat eivät ole kyenneet kertomaan suoraan pahenevien globaalien konfliktien syistä. Hänen mukaansa kertomus siitä, että länsi on jalo, kun taas Venäjä ja Kiina ovat pahoja, on yksinkertainen ja äärimmäisen vaarallinen.

“Se on yritys manipuloida yleistä mielipidettä, ei hoitaa todellista ja painavaa diplomatiaa”, Sachs kirjoittaa.

Sachs toteaa, että lännen kertomus kietoutuu Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuusstrategiaan, jonka mukaan Kiina ja Venäjä ovat “päättäneet tehdä talouksista vähemmän vapaita ja vähemmän oikeudenmukaisia, kasvattaa armeijaansa ja hallita tietoa ja dataa tukahduttaakseen yhteiskuntiaan ja laajentaakseen vaikutusvaltaansa”.

Yhtenä harvoista nimekkäistä kirjoittajista Sachs kykenee näkemään ja myös puhumaan ääneen siitä ironiasta, mikä asiaan liittyy:

“Yhdysvallat on ollut vuodesta 1980 lähtien vähintään 15 ulkomaisessa sodassa (Afganistan, Irak, Libya, Panama, Serbia, Syyria ja Jemen vain muutamia mainitakseni), kun taas Kiina ei ole ollut missään, ja Venäjä vain yhdessä (Syyria) entisen Neuvostoliiton ulkopuolella. Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia 85 maassa, Kiinalla 3:ssa ja Venäjällä yhdessä (Syyria) entisen Neuvostoliiton ulkopuolella.”

Sachsin mukaan Yhdysvaltain turvallisuusstrategia ei ole yhdenkään presidentin, vaan itsenäisen ja salaisuuksien verhon takana toimivan Yhdysvaltain turvallisuusjärjestelmän tuottama.

Väärää tietoa ja vajaita maailmanselityksiä

Sachs kirjoittaa, miten George W. Bush myi suurelle yleisölle ajatuksen siitä, että Amerikan suurin uhka oli islamilainen fundamentalismi. Mainitsematta jäi vain sellainen oleellinen seikka, että CIA oli Saudi-Arabian ja muiden maiden kanssa luonut, rahoittanut ja käyttänyt hyväkseen jihadisteja taistelemaan Yhdysvaltain sotia.

Hän mainitsee myös Neuvostoliiton vuoden 1980 hyökkäyksen Afganistaniin, joka länsimaisissa tiedotusvälineissä maalattiin provosoimattomana tekona. Vuosia myöhemmin saimme tietää, että Neuvostoliiton hyökkäystä itse asiassa edelsi CIA:n operaatio, jonka tarkoituksena oli provosoida Neuvostoliiton hyökkäys!

Samanlaista väärää tietoa levitettiin Sachsin mukaan myös Syyrian tilanteesta:

“Länsimainen lehdistö on täynnä syytöksiä Putinin sotilaallista apua vastaan Bashar al-Assadille vuodesta 2015 alkaen, mainitsematta, että Yhdysvallat tuki al-Assadin kaatamista vuodesta 2011 alkaen, ja CIA rahoitti suurta operaatiota (Timber Sycamore) kukistaakseen Assadin vuosia ennen Venäjän tuloa”, Sachs kirjoittaa.

Viimeisimpänä Nancy Pelosin hiljattainen, provokatiivinen vierailu Taiwaniin pääsee Sachsin antamien esimerkkien listalle.

Sachsin mukaan länsimainen kertomus Ukrainan sodasta on, että se on Vladimir Putinin provosoimaton hyökkäys pyrkimyksenään luoda uudelleen Venäjän imperiumi. Todellinen historia alkaa hänen mielestään kuitenkin lännen lupauksesta Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatšoville, että Nato ei laajentuisi itään. Sen jälkeen seurasi kuitenkin neljä Naton laajenemisen aaltoa. Kolmen ensimmäisen aallon 1999, 2004 ja 2008 lisäksi Sachs liittää mukaan vuoden 2022 neljän Aasian ja Tyynenmeren johtajan kutsumisen Naton huippukokoukseen.

Sachs kirjoittaa, että länsimaiset tiedotusvälineet eivät myöskään mainitse Yhdysvaltojen roolia Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin syrjäyttämisessä vuonna 2014, Minsk II -sopimuksen takaajien Ranskan ja Saksan hallitusten epäonnistumista Ukrainan painostamiseksi täyttämään sitoumuksensa eikä Yhdysvaltain asetoimituksia Ukrainaan ennen sotaa, puhumattakaan Yhdysvaltojen kieltäytymisestä Naton laajentumista koskevista neuvotteluista Putinin kanssa.

“Nato sanoo olevansa puhtaasti puolustuksellinen liitto, joten Putinilla ei pitäisi olla mitään pelättävää. Toisin sanoen Putinin ei pitäisi kiinnittää huomiota CIA:n operaatioihin Afganistanissa ja Syyriassa; Naton Serbian pommitukset vuonna 1999; Naton Moammar Gaddafin kukistaminen vuonna 2011; NATO-miehitys Afganistanissa 15 vuoden ajan“, Sachs huomauttaa ironisesti.

Yhdysvaltojen haaveet hegemonian jatkumisesta kaiken ytimessä

“Kaiken tämän ytimessä on USA:n yritys pysyä maailman hegemonisena voimana lisäämällä sotilaallisia liittoutumia ympäri maailmaa Kiinan ja Venäjän hillitsemiseksi tai kukistamiseksi. Se on vaarallinen, harhaanjohtava ja vanhentunut ajatus”, Sachs jyrähtää ja jatkaa:

“On vain yksi maa, jonka itsensä julistama fantasia on olla maailman hallitseva valta: Yhdysvallat. USA:n on jo aika tunnustaa todelliset turvallisuuden lähteet: sisäinen sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja vastuullinen yhteistyö muun maailman kanssa hegemonian illuusion sijaan.”

Sachsin mukaan Euroopan johtajien ei tulisi pyrkiä USA:n hegemoniaan, vaan eurooppalaisiin turvallisuusjärjestelyihin, jotka kunnioittavat kaikkien Euroopan kansojen, myös Ukrainan, mutta myös Venäjän, legitiimejä turvallisuusetuja ja vastustaa Naton laajentumista Mustallemerelle.

“Euroopan tulisi pohtia sitä tosiasiaa, että Naton laajentumatta jättäminen ja Minsk II -sopimusten toimeenpano olisivat estäneet tämän kauhean sodan Ukrainassa“, hän päättää.

Lähde: Common Dreams

Kuva: Venäjän federaation hallituksen lehdistöpalvelu, CC BY 3.0

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.