Energiakriisin keskellä keskustan ministerit leikkivät tänään tyrmistyneitä Norjan ilmoitettua, että se aikoo – huoltovarmuuden nimissä – käyttääkin tuottamansa sähkön ensisijaisesti itse sen sijaan, että myisi sen ulos. Mikä yllätys!

Hyvät kepuministerit! Kaikella kunnioituksella, joukossanne Lapissa olisi kokenut valtiomies – muuan valtiotieteen tohtori – jonka opeilla isänmaa ei olisi tässä liemessä ehkä alkuunkaan.

Sitä sähköä on kyllä tarjolla ja sitä saa tuosta itärajan takaa ihan ihka omalla, oman kansan etusijalle asettavalla päätöksellä. Ostohousut jalkaan vaan ja sovintoa hieromaan. Tarvittaessa voimme myös tehdä Norjat Virolle.

Se, että kaikenmaailman känkkäkärnät ja oman elämänsä mika-aaltolat haukkuvat kansan edun mukaista politiikkaa ajavia putinisteiksi, on pieni hinta siitä, että suomalaisilla on asiat hyvin.

Jos ei kantti kestä ja on niin nössö, että menee kaikessa EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteiden taakse piiloon, niin ei siinä suomalaiselle ministerille ole odotettavissakaan muuta, kuin porukollin rooli.

***

Talven koittaessa todellisuus olisi kohdattava ja hölmöilyn loputtava. Muuten pistetään pettua leipään ja palellaan pakkasessa.

Todellisuus on edelleen se, että Suomi ei ole missään sodassa. Meidän ei tarvitse toimia, kuin olisimme. Meillä on koko ajan ollut täydet mahdollisuudet varjella idänsuhteitamme kaikesta huolimatta.

Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Suuntaa voi myös muuttaa, jos tekee virheitä. Ne vaan pitäisi ensin huomata. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei voi olla ehtymätön tekosyiden lähde, sille, että kaikki aivan perusasiatkin alkavat olla päin persettä.

Ilman hömppää ihminen tulee kyllä varsin hyvin toimeen. En kuitenkaan kuollaksenikaan musta, että meillä olisi boikotoitu edes amerikkalaista elokuvateollisuutta, kun Yhdysvallat hyökkäsi valheita YK:n edessä suoltaen Irakiin vuonna 2003. Puhumattakaan siitä, että johtajansa valinneet amerikkalaiset olisi torpattu rajalle ja koko Suomi ajettu alas!

Jonkunlaiset pakotteet, joilla puhalletaan ehkä aavistus jakausta vinoon, mutta ei vahingoiteta omaa hipiää, voi vielä käsittää, mutta omien aivojensa ampuminen seinälle ei oikein mahdu ymmärrykseen, vaikka itsemurha onkin valtavan tehokas reseptilääke kuolemanpelkoon.

***

Suomen Nato-jäsenyyskin on Venäjän hyökkäyksen johdosta pantu vireille. Mahdollisen jäsenyyden toteutuessa moni maamme r***ävihaaja pääsee toteuttamaan unelmaansa lällätellä Putinille ja kärrätä kaipaamaansa rautaa rajalle.

Monelle vouhottajalle Nato on vuosikymmeniä ollut luultavasti omaa puolisoakin suurempi rakkaus, joka saattaa vihdoin kokea täyttymyksensä. Paino sanalla saattaa.

Perimmäisen kammarin pullapojatkin pääsevät viimein aikuistumaan ja vaihtamaan Naton fanilakanat joihinkin normaaleihin. Ehkä sitten joku emäntäkin jää yöksi. Paino sanalla ehkä.

Kuinka monta erilaista sanktiota, rangaistusta ja poliittista potut pottuina -manööveriä vastauksena yhden suurvallan hyökkäykseen on tarpeeksi, kun toisen hyökkäykset eivät kerta kerran jälkeen johda yhtään mihinkään?

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.