Presidentit Putin ja Erdogan (anteeksi, että en hienostele käyttämällä hänen nimessään erikoismerkkejä, joita siihen kuuluisi) tapaavat toisiaan tiuhaan tahtiin, ja varsin veljellisissä merkeissä. Türkiye suostuu maksamaan jopa kaasusta ruplilla.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b8d85624-03af-4cd0-ae78-56007236da07

(Käytän Erdoganin suosittelemaa valtion nimeä Türkiye huumorimielessä ja ivalliseen sävyyn, en edistääkseni Suomen NATO-jäsenyyttä kumartamalla sulttaanin kaikille pienille toiveille. Erdogan on esittänyt toiveen, että valtiosta käytettäisiin ainakin englannin kielessä nimeä Türkiye.)

Tässä jää hieman epäselväksi, mikä on lopulta se signaali, jonka kaasusta maksaminen ruplilla antaa muulle maailmalle. Venäjän yleinen linja on se, että ”vihamieliset valtiot” joutuvat maksamaan kaasusta ruplilla, mutta ystävällisille maille myydään muillakin valuutoilla. Siinä mielessä kaasun laskuttaminen Türkiyeltä ruplissa on vähän outo siirto. Ehkä pääasiana on pyrkiä rapauttamaan ruplan vastaisia talouspakotteita.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Suomen tai Ruotsin NATO-hakemukset eivät ole koskaan näiden tapaamisten asialistalla. Tämä saattaa olla tottakin. Jotkut (kuten minä, esimerkiksi) ovat epäilleet ja julkisesti todenneet jo usean vuoden ajan, että jos Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä, Putin todennäköisesti soittaisi kaverilleen Erdoganille, ja ostaisi häneltä pienen palveluksen: jumita se hakemus, ikuisesti. Keksi tekosyitä, keksi vaatia jotain mihin ne eivät suostu. Ehkä tämä kuvio on ollut selvä jo kauan, eikä siinä ole enää mitään uutta keskusteltavaa näiden kahden presidentin välisissä tapaamisissa.

Suomi ja Ruotsi päättivät hakea NATOn jäsenyyttä uudenlaisella poliittisella rohkeudella tänä kesänä siksi, että Venäjän sotilaallisten resurssien arvioitiin olevan väliaikaisesti sidottuina Ukrainaan niin raskaasti, että nyt on harvinainen sotilaallisesti turvallinen aikaikkuna yrittää murtaa Pohjoismaiden alueella vallitseva sotilaallisen liittoutumisen status quo. Sotilaallinen arvio on saattanut olla oikeaan osuva, mutta ulkopoliittinen arvio on mennyt isosti pieleen.

Putinin ja Erdoganin läheiset välit eivät lupaa hyvää Suomen NATO-hakemuksen etenemiselle lähitulevaisuudessa. Jos tämä tilanne jatkuu kauemmas tulevaisuuteen, voi käydä niin että nykyinen sotilaallisesti turvallinen aikaikkuna umpeutuu nokitella Venäjälle siihen tyyliin kuin puolet Suomen eduskunnasta haistattelee Twitterissä tällä hetkellä, varmoina siitä että kohta ollaan NATOssa. Mutta entä jos ei ollakaan, ei kohta eikä koskaan?

Tämän kirjoituksen Vastavuoro -palstalle on kirjoittanut

Ion Mittler

Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.
Ion Mittler
Kirjoittanut Ion Mittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

5 1 Äänestä
Arvostele artikkeli
Tilaa
Ilmoita
guest

0 Kommenttia
Sisältöpalautteet
Näytä kaikki kommentit

Contact Us

0
Kommentoi ja keskustele!x