Tämä artikkeli on uudelleenjulkaisu vuodelta 2020.

ST1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kävi tammikuussa 2020 Hämeenlinnassa HPK Liigan järjestämässä Powerplay-seminaarissa kertomassa samaa viestiä, kuin Autoliiton 100-vuotisjuhlassa viime marraskuussa. Anttosen puheenvuorosta Hämeenlinnassa raportoi Hämeen Sanomat.

Mika Anttosen puheenvuoro Autoliiton 100-vuotisjuhlassa vuonna 2019.


Anttonen kertoi, että esimerkiksi vuonna 2018 maailman energiankulutuksen kasvusta katettiin 70 prosenttia fossiilisilla energianlähteillä. Sen lisäksi, että tämä koko ajan tapahtuva kasvu pitäisi IPCC:n 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi korvata kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä, pitäisi myös olemassaoleva fossiilinen energiantuotanto puolittaa seuraavan 10 vuoden aikana.


Uusiutuvaa energiaa pitäisi siis näiden lukujen saavuttamiseksi rakentaa yli kymmenen kertaa enemmän, kuin sitä tällä hetkellä rakennetaan. Rahassa tämä tarkoittaa maailmalaajuisesti IEA:n tietojen mukaisen 330 miljardin dollarin vuosi-investointien sijasta 3500 miljardia dollaria joka vuosi.


Tavoite on täysin mahdoton, mutta tähän poliittinen eliitti ja virkamiehet ovat sitoutuneet, minkä Anttonen kertoo hämmentävän häntä kovasti. Hän peräänkuulutti kovasti realistista aikataulua ja suunnitelmia.

Anttosen puheenvuoro oli ensimmäinen, joka havahdutti myös itseäni miettimään edes hetkisen verran esimerkiksi öljyn tislausprosessia, jonka lopputulemana saadaan erilaisia jakeita, jotka kaikki tietenkin kannattaa hyödyntää niin kauan, kuin öljyä käytetään.


Jatkuvasti kasvavaan lentomatkailuun tullaan tarvitsemaan vielä pitkään lentopetrolia, jonka valmistuksen sivutuotteena öljynjalostuksessa syntyy joka tapauksessa jakeita, joille on keksittävä käyttötarkoitus. Ellei näitä jakeita käytetä muun muassa auton tankkiin, niin mihin ne sitten on tarkoitus polttaa? Mitä sanoo ilmastohysteerinen vihervasemmisto?


Näin kertoo Wikipedia-artikkeli öljynjalostuksesta:


”Tislatessa raakaöljystä eroaa muun muassa bensiiniä, etaani- ja butaanikaasua, petrolia, dieselöljyä, raskasta polttoöljyä ja bitumia. Kevyempiä jalosteita, kuten bensiiniä ei voida toistaiseksi muuttaa raskaammiksi, kuten lentopetroliksi. Siksi pelkän bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä öljyn kulutusta, vaan samaan aikaan kun luovutaan bensiinistä, pitäisi etsiä vaihtoehtoja myös polttoöljyn käytölle, öljypohjaisille muoveille, teiden asfaltoinnille ja lentämiselle. Esimerkiksi lentopetrolia saa raakaöljystä maksimissaan 10 prosenttia.”

Lentomatkailun lisäksi maapallon väestö kasvaa tolkutonta vauhtia, erityisesti kehittyvissä maissa. Anttonen kysyykin sen oleellisen kysymyksen, miten näiden ihmisten elintasoa voidaan nostaa ilman hiilidioksipäästöjen nousua?


Anttosen ajatuksissa on viisautta, jonka luulisi kiinnostavan myös ainakin niitä realistisempia maailmanhalaajia, joille ilmastoasia ei ole pelkkä moraaliposeerauksen mahdollistava ikuisuuskysymys, jota ei ole tarkoituskaan ratkaista.


Anttonen haluaa nostaa esiin muun muassa biopolttoaineiden ja sähköautojen mukanaan tuomia eettisiä ongelmia ja rajoitteita. Eettisillä ongelmilla hän viittaa muun muassa biopolttoaineiden valmistuksessa tarvittavien luonnonvarojen päätymisen ihmisen ruokalautasen sijasta länsimaalaisten autojen tankkiin ja akuissa tarvittavan koboltin epäeettiseen louhintaan.


Kongon pahamaineisista kaivoksista tulee 60 prosenttia maailman koboltista, jota ilman akkuteollisuus ei pärjäisi. Rajoitteet liittyvät Anttosen mukaan muun muassa tarpeeseen rakentaa käytännössä koko maapallon infrastruktuuri uudelleen muutoksen aikaansaamiseksi.


Anttosen mukaan Suomessa tulisi ensisijaisesti kehittää skaalautuvaa osamista ja ratkaisuja, jotka ovat käyttökelpoisia myös kehittyvissä maissa päästöjen vähentämiseksi. Hän esitteli muun muassa Lappeenrannan teknisen yliopiston Power-to-x -teknologiaa, jolla voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita jo olemassa oleviin käyttöliittymiin ja jakeluverkostoihin.

<strong>Kimmo Kautio</strong>
Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien päätoimittaja ja Vapauden liiton eduskuntavaaliehdokas Hämeessä.

Kimmo Kautio
Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.

0 0 Äänet
Arvostele artikkeli
Tilaa
Ilmoita
guest

0 Kommenttia
Sisältöpalautteet
Näytä kaikki kommentit

Contact Us

0
Kommentoi ja keskustele!x