Tämä kirjoitus on julkaistu sunnuntaina 15.5. Uuden Suomen Puheenvuorossa. Maanantaina 16.5. se joutui Puheenvuoron ylläpidon sensuurin kohteeksi.

Kirjoitus saavutti tuhansia lukukertoja jo sunnuntain aikana ja oli blogisivuston suosituin kirjoitus poistohetkellä maanantaina.

Nato-mielisillä on ukrainalaisten verta käsissään

Suomen Nato-pyrky ei käynnistynyt Suomen oman turvallisuustilanteen muutoksista, vaan Ukrainan sodan avaamasta oven raosta, jossa maamme Nato-mieliset näkivät tilaisuutensa.

Kyse on Ukrainan verenvuodatuksen synnyttämän mahdollisuuden kyynisestä hyväksikäytöstä omien poliittisten haaveiden edistämiseksi.

Nato-mieliset, vaikutusvaltaiset suomalaiset politiikan, tutkimuksen ja median liepeillä käynnistivät armottoman myllytyksen asian edistämiseksi. Suoranaisia valheita ja väitteitä Suomen turvallisuusympäristön radikaalista muuttumisesta on levitelty kritiikittä ja kansaa on peloteltu Nato-jäsenyyden taakse.

Kansa on lähtenyt tukemaan, mutta kansalla on ollut huonot neuvonantajat. Suomen valtionjohdolla ja kaikilla tähän kampanjointiin osallistuneilla asiantuntijoilla ja median edustajilla on ukrainalaisten verta käsissään.

***

Mikäli Ukrainan tilanne tosiaan kytkeytyy väitetysti Pohjolan turvallisuustilanteen muuttumiseen, on myönnettävä, että tie on oletettavasti kaksisuuntainen. Tästä näkökulmasta Suomi ja Ruotsi eivät ole nyt omilta osiltaan edistäneet rauhan syntymistä Ukrainaan, vaan eskaloimassa tilannetta turvallisuusympäristössä.

Suomi todennäköisesti aiheutti valtionjohdon ulostuloilla nyt sen, että Venäjä muutti suhtautumisensa myös Ukrainan EU-jäsenyyteen kielteiseksi. Aiemmin Venäjä oli sen vielä valmis hyväksymään. Tämä vaikeuttaa rauhan saavuttamista entisestään.

Turkin presidentti Recep Tayip Erdoganin ulostulo Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estämiseksi tässä vaiheessa näyttääkin kytkeytyvän Ukrainan rauhanneuvotteluihin.

Mikäli Turkki haluaa onnistua rauhanvälitystehtävässään Ukrainassa, sen kannattaa ehdottomasti pitää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet peukalonsa alla.

Naton laajeneminen itään on yksi Ukrainan konfliktin juurisyistä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vain kiristävät tilannetta ja provosoivat Venäjää lisää. Niillä on haitallinen vaikutus Ukrainan rauhan saavuttamisen kannalta.

Kirjoitin aiemmin Puheenvuorossa ja kotisivuillani, että Pohjolan status quo, eli sitoutuminen tilanteeseen, joka vallitsi ennen Ukrainan sodan syttymistä, olisi Pohjolalta hyvä tapa edistää rauhan saavuttamista Ukrainassa. Minulle kommentoitiin, että miksi Suomi ja Ruotsi ryhtyisivät sillä tavoin konfliktin osapuoliksi?

Nato-pyrkyryydellään ne ovat sen nyt tehneet. Suomen valtionjohdon Nato-tavoitteen ilmoittamisen jälkeen Suomesta tuli välittömästi kansainvälisen politiikan pelinappula.

Käsillä on tilanne, jolta suomalaisen, perinteisen ulkopoliittisen viisauden turvin olisi voitu välttyä.

On mahdollista, että rauha Ukrainassa vaatii lopulta Suomen Nato-oven lukitsemista pitkäksi aikaa. Ajoitus Nato-option käyttämiseksi tällaisena aikana, kun sota riehuu Euroopassa, voi johtaa koko option sulamiseen.

Kimmo Kautio

Varavaltuutettu, Hämeenlinna

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.