7.1.2015 Ranskassa tapahtunut vasemmistolaista lehteä Charlie Hebdoa kohtaan suunnattu terrori-isku palautti tapahtuessaan jälleen mieliin suomalaisessa Nato-keskustelussa vaietun ”operaatio Gladion”.

Operaatio Gladio on koodinimi niinsanotulle ”stay behind” –verkostolle ja salaiselle armeijalle, joka perustettiin kylmän sodan aikana Italiaan kommunistien valtaannousun tai Varsovan liiton hyökkäyksen varalta. Sittemmin Daniele Ganserin tekemän tutkimuksen myötä Gladio terminä on laajentunut käsittämään kaiken Naton maanalaisten armeijoiden toiminnan ympäri Eurooppaa.

Antamalla 22. marraskuuta 1990 päätöslauselman Gladio-operaatiosta myös Euroopan parlamentti osoitti, että oli tai on edelleen olemassa asianmukaisen demokraattisen valvonnan ulkopuolista, luvatonta toimintaa, johon tiedustelupalvelut ja sotilaalliset järjestöt osallistuvat.

Gladio-päätöslauselmassa parlamentti tuomitsi tällaisten manipuloivien verkostojen perustamisen ja vaati täyttä tutkimusta siitä, miten ne ovat sekaantuneet asianomaisten maiden sisäpolitiikkaan ja jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden salaisten palveluiden kautta mahdollisesti kytkeytyneet terrorismiin Euroopassa. Kyseisessä päätöslauselmassa pyydetään ja kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Suomi ei luonnollisesti ollut Euroopan unionin jäsen vuonna 1990, mutta parlamentin päätöslauselmissa on Suomen EU-jäsenyyden aikanakin viitattu Gladioon, muistaakseni NSA:n vakoiluskandaaliin liittyvien lauselmien osana.

Siinä missä Suomen ja Neuvostoliiton, myöhemmin Venäjän yhteinen historia, hyvässä ja pahassa, on Nato-jäsenyydestä käytävän keskustelun kannalta tärkeässä osassa, on Naton historia ja luonne vähintään yhtä merkityksellinen.

Kaikkein merkityksellisin on nimenomaan kyseenalainen ja selvittämätön historia, sillä verrattuna kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin, Suomi näyttää kuitenkin säästyneen Gladion suuremmalta aktiivisuudelta nimenomaan Paasikiven-Kekkosen puolueettomuuspolitiikan ansiosta. Ulkoministeriön Nato-selvityksessä joulukuulta 2007 ei Gladiosta mainita halaistua sanaa, eikä uusinkaan turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tarjoa mitään uutta.

Ainakin osa Nato-maista, mukaan lukien Yhdysvallat ja Ranska ovat olleet osallisina niinsanotussa sijaissodassa Syyriassa, jossa Venäjän tukemaa Bashar Al-Assadin hallintoa on pyritty kaatamaan terroristeja, kuten Al-qaidaa ja sen osia aseistamalla.

Pariisin Charlie Hebdon iskun ampujat, Ranskan kansalaiset Said ja Cherif Kouachi olivat myös juuri ennen iskuja palanneet Syyriasta ja olivat läntisten tiedustelupalveluiden seurannassa.

On perin erikoista, että miesten onnistui tästä huolimatta toteuttaa niinkin organisoitu isku, puhumattakaan siitä, että kaikella todennäköisyydellä nämä terroristit olivat siis myös Ranskan itse aseistamia.

Charlie Hebdon isku heijasteleekin Daniele Ganserin Gladio-tutkimuksen tunteville paljon muutakin, kuin vain satunnaisten radikalisoituneiden islamistien pyhää vihaa ja iskua sananvapautta vastaan, etenkin kun veljekset taistelivat Syyriassa niin sanotusti ”meidän puolellamme”. Merkillisiä vapaustaistelijoita, etten sanoisi.

Vuonna 1989 muun muassa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian rahoituksella alkunsa saanut Al-qaida alkaakin vuosi vuodelta muistuttaa yhä enemmän Lähi-idän omaa operaatio Gladiota.

Oli Naton rooli Ganserin kirjassa mainituissa tapahtumissa mikä tahansa, on selvää, että Naton kylmän sodan historia on perin kyseenalainen. Yhtä kyseenalainen se on amerikkalaisen tietovuotaja Sibel Edmondsin paljastamassa Gladio B:ssä.

Gladio-operaatioita voi halutessaan kutsua salaliittoteorioiksi, mutta fakta on, että Euroopan parlamentin vuoden 1990 päätöslauselman vaatimuksista huolimatta Ganserin tutkimus aiheesta lienee edelleen paras mitä on saatavilla?

Pitäisikin olla selvää, että asianmukaisessa ja kattavassa suomalaisessa Nato-selvityksessä, tulisi Gladio-operaatiot olla huomioitu, jotta terrorismin uhkaa voidaan edes yrittää arvioida.

Jos Gladio ohitetaan, saattaa käydä niin, että torjuakseen terrorismia, kuten Nato mainostaa tekevänsä, tuleekin tehtyä naimakaupat itse terroristin kanssa.

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.