Vastaan Sanomat pureutui viime aikoina Taloustutkimuksella teetettyihin Nato-gallupeihin tarkoituksenaan selvittää, milloin puhelinhaastattelututkimuksista on siirrytty internetpaneelitutkimuksiin ja miten se on vaikuttanut tuloksiin.

Näyttää siltä, että internetpaneelien käyttöön Nato-kannatuksen mittauksessa on siirrytty vasta sodan sytyttyä.

YLE uutisten Nato-gallupit, joista se uutisoi artikkeleissaan 28.2.2022 ja 14.3.2022, ovat näyttäneet 53:n ja 62:n prosentin kannatusta Suomen Nato-jäsenyydelle. Molemmat tuoreet mielipidemittaukset on artikkelien mukaan teetetty Taloustutkimuksen internetpaneelissa.

Ylen artikkeli 28.2.2022 kertoo, että Taloustutkimus selvitti edellisen kerran MTV uutisten toimeksiannosta suomalaisten Nato-kantoja tammikuussa. Kyselyn tulokset julkaistiin MTV uutisten verkkosivuilla 26.1.2022:

“MTV Uutisten teettämän kyselyn toteutti Taloustutkimus tammikuun toisen ja kolmannen viikon aikana. Kyselyä varten haastateltiin 1005 täysi-ikäistä suomalaista.”

Tuoreimpia helmi-maaliskuun 2022 Nato-gallupeja edeltävä tutkimus, josta Yle uutisten sivuilta löytyy tietoja, on 13.12.2017 julkistettu mielipidemittaus, joka toteutettiin vielä perinteisesti haastattelututkimuksena. Tuolloin Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti kyselyn mukaan 19 prosenttia vastaajista.

Yksi merkillepantava ero viimeisimpien gallup-kyselyiden välillä on myös se, että viimeisimmässä 14.3. julkaistussa kerrotaan käytetyn “puoluepainoa viimeisimmän puoluekannatuskyselyn (helmikuu 2022) mukaisesti”. Helmikuun puoluekannatusmittauksessa kokoomus porskutti vahvasti keulilla.

Tätä painotusta ei mainita käytetyn aiemmassa 28.2.2022 julkaistussa mielipidemittauksessa, vaan tulokset painotettiin YLE:n artikkelin mukaan ainoastaan “iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi.”

Puoluepainotusta ei mainita käytetyn myöskään YLE:n vuoden 2017 mielipidemittauksessa, jossa Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti vain 19 prosenttia vastaajista.

Ylen 14.3. artikkelissa “Miten suomalaisten Nato-kanta on selvitetty? Lue tästä 5 kysymystä ja vastausta” todetaan seuraavaa:

“Aikaisempina vuosina internetissä toteutettavien kyselyiden arvioitiin vääristävän tulosta, sillä vanhempien ihmisten tavoittaminen tätä kautta oli hankalampaa.”

YLE ja Taloustutkimus näyttävät siis käytännössä päättäneen, että helmikuun lopussa 2022 – sodan sytyttyä Euroopan kamaralla – internetpaneeli on muuttunut Nato-kyselyjen osalta merkittävästi luotettavammaksi, kuin vielä kuukausi ennen sodan alkua.

Taloustutkimuksen omistaa kokoomuspoliitikko ja liikemies Eero Lehti. Lehti on kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Kommentti:

Siirtyminen Nato-gallupeissa haastattelututkimuksista internetpaneelin käyttöön sodan sytyttyä luo väistämättä mielikuvan siitä, että ajoitus ei ole sattumaa.

Vertailukelpoisia mielipidemittauksia ajalta ennen Ukrainan sodan syttymistä on vaikeaa löytää ja sodan syttyminen puolestaan häivyttää näkyviltä sen, minkä verran internetpaneelin käyttö itsessään vääristää tulosta verrattuna perinteiseen puhelinhaastatteluun.

Taloustutkimuksen viimeisimmän mielipidemittauksen Nato-kannatusta puolestaan hilannee ylöspäin myös käytetty puoluepainotus, jota ei kerrota käytetyn vielä helmikuun lopun kohutuloksen tuottaneessa mittauksessa.

Kaikki politiikan parissa toimivat tietävät, että gallupeilla on äänestyskäyttäytymistä ohjaava ja mielipiteitä muokkaava vaikutus. Vertailukelvottomien gallup-tulosten tuottaminen sotaa edeltäneeseen aikaan nähden on vastuutonta toimintaa, jolla voi olla katastrofaaliset seuraukset Suomelle.

Kun nyt internet-paneeleita kuitenkin uskottavina näin sodan sytyttyä nähtävästi pidetään, niin käykäähän katsomassa Strawpoll-sivustolla kuukauden verran pyörinyttä gallup-kyselyä, joka on kerännyt tätä kirjoittaessa yli 6000 vastausta. Kyselyn tilanteen näet äänestettyäsi.

Kuva: Sean Kisby, Walesin Nato-vastainen mielenosoitus 2014. https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.en

Kirjoittanut Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Vastaan Sanomien perustaja ja päätoimittaja.